8.5.2008 Colonin viimeistelyä | |
2008.05.07 | |
2010.04.13 |
Uudesta kanava-aikataulusta kuultuani, rupesi stressaamaan. Aloin tehdä listaa asioista, jotka pitää hoitaa ennen kanavaa. Siitä tuli riittävän pitkä. Kirjoitin sen uusiksi päiväkohtaisesti. Mitä minäkin päivänä tekisin. Ei se siitä lyhentynyt, mutta jäsentyi. Seuraavana yönä sen keksin. Ajan marinan laituriin. Se helpottaa niin paljon asioiden hoitoa ja tavaroiden rahtaamista.
Yksi pääkysymyksistä olin tietysti hankkia neljä köysihenkilöä. Little Qwinin Alex ukrainalainen ja Angelika arkangelilainen olivat jo hyvissä ajoin tarjoutuneet tähän tehtävään. Varmistin.
Rissasen Heikki soitti Buenaventurasta, että hän voisi tulla käymään, kun pistäytyy Colonissa. Kaikki rupesi järjestymään liian nopeasti, kun Heikki jutellessa sanoi, että hän voisi tulla kaverinsa kanssa mukaan. Minulla oli miehistö koossa!
Seuraavana päivänä kun haalin eväitä tulevalle miehistölle ja samalla aina koko Tyynenmeren ylitys mielessä puhelin soi. Heikki valitti tapahtunutta. Hän oli juuri saanut tehtäväkseen kuljetta Smithsonian instituutin vieraita tulevana viikonloppuna. Minkäs sille teki. Kyllä leipätyö valitetavasti aina sivuuttaa lomaveneilyn.
Piakkoin tutustuin ruotsalaiseen Freddeen, hän ei ole nyt menossa läpi, mutta odottaa vielä tietokoneen osia Colonissa pienen viikon. Hän voi tulla. Ok yhtä enää puuttuu. Ilmoitin juuri VHF-netissä vajauksestani. Ainaskaan suoraa päätä ei eetteristä ketään ilmoittautunut. Toisaalta, on mahdollista, että pääsen vielä pari kertaa itse samaan hommaan jälkeenpäin, joten en tiedä viitsinkö kolmatta, jos ilmestyy vaihtokauppa, joka on yleinen tapa miehitykseen. Dollareilla, 110/mies/läpimeno miehistöä on saatavilla.
ListaltaVettä olen ottanut kaikki paikat täyteen. Löpö on seuralta lopussa. Nyt sitä on saanut rahdata kylältä halvemmalla. En ole siihen ryhtynyt. Odotan. Muutaman kerran olen käynyt Chimua tarkkailemassa ankkuripaikalla. Alkanut muistuttaa Agentti Titoa, joka kuulema oli välillä hospitaalissakin, fendareista, ulosselvityksestä, ja Riitan ja Chimun porukan paluukuljetuksesta lentokentältä. Parikin kertaa olen jo pyykännyt, onneksi koneella. Pitänyt yhteyksiä. Käynyt marketissa lähes joka päivä, kuskaten aina kohtuullisen määrän, myös myöhemmin tarvittavia eväitä. Oikeastaan nämä samat hommat jatkuu lähtöön, lauantai-iltana, asti.
LastaajatLaituripaikkani on aivan jollalaiturin vieressä. Näen kaikki tulijat, lähtijät ja lastaajat. Lastaajat tosiaan, jollat lähtevät ankkuripaikalle äärimmilleen kuormattuina. Välillä ei meinaa kuski mahtua kyytiin tai sitten ei häntä näy kuorman takaa.
Suurin osa kanavaan menijöistä jatkaa Tyynellemerelle. Galapagosilta saa tavaraa riippuen sinnekin tulleista täydennyksistä. Saariryhmän määräykset muuttuvat, keleistäkään ei tiedä, joten eväiden täytyy riittää pitkälle, jopa Ranskan polynesiaan, ainakin puoleksitoista kuukaudeksi. Toinen juttu on se, että Ranskan Polynesia on kallis paikka ja Panama halpa. Hankintojen rajoina ovat rahat, jonka takia todella kannattaa hamstrata. Veneen tilat asettavat omat rajoituksensa ja tavaroiden säilyvyys omansa. Jossain näiden välissä on se täsmälleen oikea määrä oikeaan osuneita hankintoja.