Colon, Flats-ankkuripaikka, Panama | |
2008.04.03 | |
2010.04.13 |
Irene jäi vielä Buenaventuran lahdelle, kun ensin Chimu ja aika pian perään Iiris nostivat ankkurinsa. Neljän tunnin kesyn purjehduksen jälkeen koukku putosi Colonin edustan ankkuripaikalla. Eipä ole yksinäistä, yhteensä 50 venettä. Lisää löytyy, ehkä saman verran lahden kahdessa marinassa.
Hämmästykseksemme ainoassakaan paatissa ei ollut valmiina autonrengaslepuuttimia kyljillä (ne on havaittu parhaiksi sulutuksissa) merkkinä pian tapahtuvasta kanavamatkasta. Toivotaan, että jotain edistystä alalla sentään tapahtuu, sillä huhut kertovat, että vain kolme venettä luotsataan päivässä. Siihen tahtiin odotus olisi kuukauden luokkaa.
Sisään tullessamme emme havainneet minkäänlaista liikennettä kanavaväylällä kolmeen-neljään tuntiin. Mikä kiikasti? Ehkä syynä olivat muutamat illansuussa ulos ryömineet Panamax-laivat (suurin kanavaan mahtuva pit. 294m, lev. 32m, syv. 12m). Niiden perässä lipui pienempiä, ja samaan aikaan alkoivat valua pienehköt (pit.n.150 metriä) alukset myös kanavaan päin.
4.4.2008 Colon, sisäänselvitystäAjelimme jollilla, edelleen Chimun kanssa (HR 40, Sirkka-Liisa Warneke ja Timo Tanttu sekä Saksan lippu) Panama Canal Yacht Clubin (PCYC) jollalaituriin. Vähän hiljaiselta näytti. Ei taksimiehiä hihasta vetämässä ja tarjouksia tekemässä. Kello tosin oli vasta 0815, mutta kuitenkin.
Selvisi sentään, että piakkoin paikalle tulisi agentti Tito. Häntä oli jo suositeltu. USD 35+maksut ja Tito hoitaa sisäänselvityksen ja 20 lisää niin päästään ulos – aikanaan.
Pieni väärinkäsitys, Tito taisikin olla vain ns. taksiagentin uusi painos, joka vain kuljettaa oikeasta paikasta seuraavaan oikeaan paikkaan, mutta asiakkaan pitää olla mukana.
1. pysäkki ACP (kanavakonttorin) signal-aseman rakennuksessa. Tarvittiin: passikopiot, venepaperit, miehistöluettelot sekä Iiriksen vanha kanavanumero. Tärkeintä oli kysyttäessä sanoa veneen vauhdiksi 8 solmua. Lupasivat mitta/katsastusmiehen sunnuntaiksi.
2. Tullissa tarkastivat edellisen paikan Zarpen, ulosselvityksen ja halusivat: Passikopiot, miehistöluettelot, ja venepaperikopiot
3. Kaikista jo pursiseuralla ja ennen sitä jo veneellä tehdyistä kopioista huolimatta Tito halusi kopioittaa passeista kuvat, ennen kiipeämistä kadun vastapuolella sijaitsevaan maahantulovirastoon. Siellä tietysti taas tarvittiin passit ja niiden kopiot ja vielä kopiot maahantuloleimoista. Tietysti tarvittiin myös miehistyöluettelo ja kopio venepaperista ennen viisumianomuksen täyttöä ja sen nurkkaan peukalon kuvan painamista. Lysti maksoi USD 10/nenä.
Titon hieno maasturi kuljetti turvallisesti takaisin PCYC:lle, jossa olikin vähän kiireisesti maksun aika. Vaikka kanavapäivä siintää vasta yli kuuden viikon päässä, asiakkaalle ei annettu paljon aikaa miettiä mitä hän tarvitsee ja milloin. Mittamiehen tullessa, pitää veneessä olla 4 kpl 40 metristä 22 mm:n köyttä ja sopiva määrä lepuuttimia. Niitä voisi ajan kanssa helposti lainata, mutta mittamiehen tulo jo seur. tai sitä seur. päivänä asettaa veneilijän nopean valinnan eteen. Sen voittaa agentti tarjoamalla köydet vuokralle a 15 USD ja myy autonrenkaat 3 USD kpl. Niitä laitetaan yleensä 8-10 kpl. Ennen uutta myyntiä ne täytyy rahdata takaisin Balboasta, joten ei niistä niin paljon nettoa. Meillä on köydet, mutta renkaat otimme. Titon lasku oli USD 85. Selvitysreissulla palaneiden lisäksi yhteensä n.110 USD.
KiinailmiöMonet ohjeet sanovat, että Colonissa joka paikkaan pitää mennä pirssillä. Kaduilla ja etenkään marinan tiellä ei saisi lainkaan kävellä – ryöstövaaran takia. Ajoimme markettiin, jonne matkaa on 2-3 USD, se on jo muutenkin ylikaukana ainakin kauppatavaroita kantaessa.
Panamassa on omat kännytaajuudet, mutta yhteydet kanavakonttoriin ja muutenkin piti järjestää, joten heti ennen muita ostoksia painelimme Irenen ohjeen mukaan puhelinkauppaan aivan oven vieressä ja ostimme kännyt 10 USD, made in Kiina. Kevyt halpa ja toimii. Kai ne nykyään siellä kumisaapasfirman vehkeetkin valmistuu. Samaan hintaan tuli puheaikaa 20 USD.
6.4.2008 MittauspäiväAivan sovitun aikavälin alussa luotsivene heitti mittamiehen Chimuun ja noin puolen tunnin kuluttua Iirikseen. Toimitus ei alkanut järin yksimielisssä merkeissä, koska meillä oli kaikki aurinkosuojateltat päällä ja keulakannella vielä jolla poikittain. MITEN MITATAAN VENE, KUN EI PÄÄSE KEULAAN? MISSÄ PIDÄTTE JOLLAA KANAVAMATKAN AIKANA? Sisällä rullattuna. NÄYTTÄKÄÄ PAIKKA! Vedin esiin v. 2000 saadun ”aluksen ID numeron”-lapun. Mittamies suli hymyyn. Keskusteltiin köysistä. Olin nostellut niitä kannelle. Yksi on 110 m, toinen 93 m...Fendarit tulevat Titolta. Okei, okei, okei. Jatkamme papereiden täyttämisellä. Yhdeksän kaavakkeen pyöritys sujui hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta kysymyksiä kyllä sateli tiuhaan. Toiletti? Luotsin ruoka? Mineraalivesi? Yksi pullo piti näyttää, vaikka tapahtuma on ties koska. Meidät hyväksyttiin jo toisen kerran Panaman kanavan kulkijoiksi.