27.12.2008 Lo­mal­le

Joi­den­kin tie­to­jen mu­kaan o­len ol­lut lo­mal­la y­li kym­me­nen vuot­ta, mut­ta nyt o­lin taas sen tar­pees­sa. Chi­mu­kin o­li saa­nut Whan­ga­reis­sa suun­nit­te­le­man­sa huol­lot val­miik­si, jo­ten pe­rä­ka­naa put­pu­tim­me run­saat pa­ri tun­ti­a en­nen y­lä­vet­tä vii­si­mai­li­sen Li­mes­to­ne-saa­ren ank­ku­ri­pai­kal­le. Sun­nun­tai­na jat­koim­me jo­ke­a a­las täys­vas­tai­seen. Nyt ve­den u­los­vir­taus ke­ven­si pa­rin tun­nin ko­ne­a­jon Ur­qu­harts Ba­yn ank­ku­ri­pai­kal­le, ai­van jo­en suun kor­ke­an nie­men suo­jaan.

Mi­nul­la jol­lan pump­paus, sit­ten Sa­vu­sa­vun, jäi vie­lä suun­nit­te­lu­as­teel­le, kun Ti­mo ja Sirk­ka-Lii­sa il­ta­päi­väl­lä jo tu­li­vat ha­ke­maan mei­tä len­kil­le nie­men po­luil­le. Var­sin ko­me­at o­li­vat mai­se­mat ja mie­len­kiin­toi­set puut, pen­saat, lin­nut.

Viik­ko Ur­qu­harts Ba­yn po­luil­la

Seu­raa­vak­si tu­li sa­de­päi­vä. Kui­kui­lim­me si­säl­lä kuin No­a ar­kis­saan. Suun­ni­tel­mam­me o­li ol­lut pur­jeh­ti­a Chi­mun kans­sa Gre­at Bar­rier-saa­rel­le, mut­ta pe­ruim­me, sil­lä ri­vak­ka­tuu­li­sen sa­de­päi­vän jäl­keen sää­tie­dot po­va­si­vat ke­vei­tä ke­le­jä. Kat­soim­me, et­tä meil­lä ei ol­lut ai­het­ta ko­neil­la o­saa 45 mai­lis­ta, e­ten­kin, kun lä­hi­päi­vien en­nus­teet ei­vät lu­van­neet ko­vin o­tol­li­si­a tuu­li­a pa­luu­mat­kal­le­kaan Whan­ga­rei­hin. Chi­mul­le ti­lan­ne o­li toi­nen, sil­lä he o­li­vat jo­ka ta­pauk­ses­sa me­nos­sa koh­ti Auck­lan­di­a.

Niin­pä 30.12. klo 07 o­lin juu­ri a­van­nut sil­mä­ni, kun kuu­lin pie­nen ää­ni­mer­kin. Mie­tin mi­kä veh­je, pu­he­lin, gps tai jo­ku muu meil­lä pääs­täi­si moi­sen. Nou­sin kat­so­maan. Chi­mu o­li juu­ri teh­nyt kun­ni­a­kier­rok­sen Ii­rik­sen ym­pä­ri ja suun­nis­ti me­rel­le.

Ta­pa­sim­me Chi­mun Tri­nil­lä vuo­si sit­ten en­si ker­taa. Sii­tä läh­tien kurs­sim­me o­vat ol­leet mel­ko sa­man­suun­tai­set. Ko­lum­bi­as­sa, Pa­na­mas­sa, Ga­la­pa­go­sil­la, Mar­qu­e­sas­saa­ril­la ja Pa­pee­tes­sa o­lem­me ol­leet yh­tä ai­kaa. Teh­neet ret­ki­ä ja pa­ran­ta­neet maa­il­maa. Kol­me kuu­kaut­ta Ta­hi­tin jäl­keen Chi­mun seik­kail­les­sa Fid­zin, Va­nu­a­tun ja Uu­den-Ka­le­do­ni­an ve­sil­lä, me tu­tus­tuim­me kah­teen Sa­mo­aan ja Ton­gan Niu­a­to­pu­ta­puun. O­pu­as­sa reit­tim­me koh­ta­si­vat jäl­leen.

On mah­dol­lis­ta, et­tä vie­lä koh­taam­me Auck­lan­din ve­sil­lä en­nen Chi­mun suun­taa­mis­ta koh­ti E­te­lä­saar­ta ja myö­hem­min Aust­ra­li­aa. Eh­kä siel­lä sit­ten, tai In­do­ne­si­as­sa vai­ko Thai­maas­sa? Ei­hän pal­lo niin kau­he­an i­so o­le.

Pa­ri tun­ti­a Chi­mun läh­dön jäl­keen nos­tim­me ank­ku­rin suun­ni­tel­ma­na sei­la­ta Tu­tu­ka­kaan 24 mai­li­a poh­joi­seen. Tun­nin sei­la­sim­me al­le kol­men sol­mun vauh­ti­a kun­nes ko­ko me­ri su­li ras­va­tyy­nek­si. Ko­nei­lim­me ta­kai­sin ank­ku­ri­pai­kal­le. Vie­lä pa­ri-kol­me päi­vää kuun­te­lim­me ah­ke­ras­ti sää­tie­to­ja sa­ma Tu­tu­ka­ka mie­les­sä, mut­ta tuu­let py­syi­vät vas­tai­sen ja e­rit­täin ke­vy­en tai o­le­mat­to­man lin­jal­la. Teim­me kä­ve­ly­ret­ki­ä sei­lauk­sen si­jaan.

Hiih­to­ke­le­jä o­do­tel­les­sa

Lo­ma-a­lu­eem­me 395 met­ris­sä kas­va­van ka­ner­va­puun lat­vas­ta ku­vat­tu­na

Ank­ku­ri­pai­kal­la­kin riit­ti mie­len­kiin­tois­ta kat­sel­ta­vaa. Ve­nei­tä tu­li ja läh­ti ja vaih­toi kou­kun paik­kaa vaih­te­le­van pyö­ri­vis­sä tuu­lis­sa ja vuo­ro­ve­si­vir­ras­sa. Jol­lat, ka­ja­kit, ve­sis­koot­te­rit, ei mon­taa, ja maan ”kan­sal­lis­ve­neet” a­lu­mii­ni­set, trai­le­ril­la kul­ke­vat, tuu­li­la­si- ja hard­top-ve­neet pääs­te­li­vät ka­la-a­pa­jil­le ja pois siel­tä. Kaik­ke­a o­li kui­ten­kin so­pi­vas­sa suh­tees­sa.

Kun o­li niin kau­nis­ta, em­me ot­ta­neet pe­räp­rut­ku­a lain­kaan jol­laan. E­rään­nä päi­vä­nä, kun taas sou­te­lin koh­ti ran­taa ai­ro ru­sah­ti poik­ki. Ei o­li­si kan­nat­ta­nut, uu­den A­von-jol­lan saa­tu­am­me, ke­hu­a sen suo­ma­lai­si­a Lah­na-ai­ro­ja. Mi­tä lie pi­ka­kas­va­tet­tu­a hö­tö­puu­ta, vai­ko Ve­nä­jän sil­loin vie­lä ve­ro­ton­ta tuon­ti­silp­pu­a. E­des­vas­tuu­ton­ta kui­ten­kin, sil­lä sen li­säk­si, et­tä ai­rol­la on ki­va li­pi­koi­da kau­niil­la il­mal­la, ku­ten nyt, ne o­vat myös va­ra-, a­pu- ja hä­tä­vä­li­neet kai­kil­le ke­leil­le.

Lah­na-laa­tu­ai­rot?

Kor­jaus o­li kui­ten­kin help­po, sil­lä puu kat­ke­si suo­raan muo­vi­lii­tok­sen muh­vin vie­res­tä. Uu­si so­vi­tus vaan muh­viin ja pai­koil­leen. Puu­ai­nes sii­tä ei tie­ten­kään vah­vis­tu­nut.