31.7.2008 Iiris 18 v. | |
2008.07.30 | |
2010.04.13 |
Riipustelin paattia ruutupaperille. Välillä se oli isompi välillä pienempi, mutta 12 metrin nurkilla yleensä. Mielestäni moottoriveneiden hyviä puolia, suojaista sisäohjaamoa tai, että veneestä yleensä näkisi ulos, pitäisi kyetä lisäämään purjeveneisiin.
Joidenkin mielestä, jos veneessä on "koppi", deckhaus tai pilot house päällä se on moottoripurjehtija. Miten horjuvaa termiä käytettäisiin, jos koppi rakennettaisiin kisaveneeseen, vaikka Farr 40:een tai 50.een. Jos se olisi mahdollisuuksieni rajoissa voisin sellaisen rakentaakin.
Kun olin pyörittänyt kynää sinne ja tänne kuulema 10 vuotta, olin saanut haluamani mahtumaan n.11 metriseen paattiin. Teräkseen olin päätynyt rakennusaineena, koska toivoin liikkuvani jäiden ja vieläkin kovempien vastuksien tuntumassa.
Van de Stadtilta oli juuri tullut uusi Norman 40 "koppivene". En kuitenkaan kelpuuttanut sen ylisuuria ikkunoita. Lisäksi 12-metrinen on ratkaisevasti suurempi kuin 11-metrinen. Esim. helat ovat vahvempina tuplaten kalliimmat.
Päädyin Roberts 345:een. Bruce Robertsilta ei siihen aikaan löytynyt mieleistä koppia. Joitain kuvia asiakkaiden tekeleistä lähettivät. Piirsin omani. Korotin kylkeä 15 cm, että sain n. 175 senttisen sisäkorkeuden kopin keulanpuolelle. Samalla runko tietysti piteni keulasta, ja lisää, kun piirsin uimatason perään. Terävämpään päähän sovitin saunan.
RakentaminenKeväällä -88 lähettelin tarjouspyyntöjä ja kävin suullisia keskusteluja 4-5 potentiaalisen rakentajan kanssa. Melko varhain Limimetallin tarjous osoittautui lähes ainoaksi taloudellisesti mahdolliseksi.
Ensimmäiset pituusjäykkääjät aseteltiin Lemillä muotokaarien päälle 1989 vuoden alkupäivinä. Lähes pelkästään Limimetallin omistaja/johtaja/työntekijän Rauno Tarjasalon toimesta teräskunko alumiinikansineen valmistui n. puolessa vuodessa. Maalattu runko siirrettiin Pyhtäälle, Siltakylän entisen sikalan tontille, jossa Venekolmio-firmalla oli toimitilat. Kari Kekkosen (myöh. Veleiro, Kotka) joukkio sisusti rungon puuvalmiiksi talven aikana. Ystävien ja tuttavien apua maksullisten ammattimiesten lisäksi saimme onneksi riittävästi niin, että heinäkuun 31 päivänä, tasan puolitoista vuotta varsinaisen rakentamisen aloittamisesta Iiris laskettiin vesille nykyisen Veleiron rannassa Kotkassa. Vene oli silloin valmis sisustuksineen ja laitteineen niin, että ensipurjehdus tapahtui viikon sisällä.
VesilläSinä kesänä ei ehditty kovin kauas, vaikka lehdessä kirjoitettiinkin, että Iiriksellä oli jo tehty yksi pitkä purjehdus - Hankoon. Seraavalla kaudella yllettiin jo Helgolandiin, mutta vapautuneet Baltianmaat olivat lähivuosien mielikohteita. Seilattiin sentään välillä Pohjanlahden ympäri. Lontoossakin käytiin, Saimaalla ja Etelä-Itämerellä. Useana kesänä lokiin tuli yli 4000 mailia, eivätkä kesät aina riittäneet, vaan yhtenä talvena oltiin liikkeellä joka kalenterikuukautena. Silloin oli tietysti tullut muotiin jo kasvihuoneilmiö, joka piti pitkään auki jopa Kotkan vesiä.
Vuonna 1999 eläköidyin luotsinvirastani vanhuuttani (55v) normaalijärjestyksessä. Iiriksen lokiin oli silloin 7 sesongissa kelautunut jo lähes 30 000 mailia kotivesiä, niinpä keväällä keula käänettiin kohti etelää ja uusia maisemia. Kymmenvuotispäivää (10 v) vietettiin Ranskan Polynesian Raiatealla. Vuoden kuluttua siitä (11 v) olimme telakalla Australian Cairnsissa. Sähköpalo Vanuatulla konekopan sisällä (vakavin takaisku 2008 mennessä) vaati korjauksia. Tyynimeri oli kuitenkin tarjonnut unohtumattomia kokemuksia Tongan, Fidzin, Uuden-Seelannin ja Vanuatun saarilla.
Seuraavaksi vuodeksi 2002 (12 v) unohduimme kelaamaan Thaimaan ja Malesian vesiä pääasiassa Phuketin ja Langkawin väliä.
Jatkoa seurasi 2003 Intiaan ja Suezin kanavan kautta Välimerelle. Vuosipäivää (13 v) vietimme ihailemalla Santorinin maisemia Kreikassa.
Vuonna 2004 heinäkuun alkupäivinä Iiris palasi kotivesille ja 14 v täyttyi syntysijoilla. Nyt oli loki hyrrännyt kaikkiaan n. 68 000 mailia. Pari seuraavaa merkkipäivää vietimme samoilla, maailman parhailla purjehdusvesillä (15 v ja 16 v). Kauas emme ehtineet seuraavaankaan mennessä (17 v) Englannin Kanaaliin matkalla Dieppestä Espanjan Lageen.
Tätä kirjoitan Tahitin Papeetessa 31.7.2008 (18 v). Iiris on käynyt 50 maassa ja kelannut lokiinsa runsaat 87 000 mailia. Yleensä ei pipoa tarvitse vetää tiukemmin päähän, sillä keskimäärin 13 mailia päiväss? eli alle 0.5 solmun vauhtia keskimäärin on kiirehditty.
Kytkin rupesi luistamaan Marquesassaarilla ja varaosia on nyt odotettu runsaat pari viikkoa. Toiveet ovat kuitenkin korkealla, että ennen seuraavaa vuosipäivää maisema on vaihtunut!
Vene-lehden tilaajatunnuksilla voit lukea 49 juttua Iiriksen viiden vuoden purjehduksesta pallon ympäri. www.venelehti.fi