2011-05-27 Den Helder | |
2011.05.30 | |
2011.06.04 |
2011-05-27 Den Helder
Tyventä myrskyn edellä
Kun olimme pyöräilleet Haagissa pari kovavätuulista päivää, tuli aika jatkaa matkaa. Otimme sääennusteet tosi vakavasti niin, että jopa tulostin Texelin, Borkumin ja Helgolandin Windfinderin graafiset sivut. Kolme arkkia täyttyi kauniista sinisistä ja vihreistä, oikeista purjetuulipylväistä. Ennustetut puuskanumerotkin olivat maltillisia.
Keskiviikkona 25.5. pääsimme liikkeelle jo ennen kuutta. Pohjanmeren pinta läikkyi vielä edellisen myrän peruja, mutta kiiltäväpintaisena. Öljyä? Ei, tyventä. Kolmen putputustunnin kuluttua saimme genaakkerista irti 2-3-4 solmua, kun leikkausta itähenkäyksessä oli reilusti. Sileässä vedessä meno olisi jo ollut hyvää, mutta vanhan aallokon takia genaakkerin oli vaikea pysytellä ylhäällä. Välillä potkimme koneella. Tuuli ei ollut lainkaan ennustetun mukaista. Harvoinkos sitä sattuu. Luoteesta tuleva aallokko oli noussut korkeammaksi ja jyrkemmäksi, vaikka olikin tyvenen takia pyöreää kuin aaltopelti. Leo Kaartinen ja Hannele lähettivät Rovaniemeltä tekstarin: Myrskyä koko Pohjanmerelle! Jonkin ajan kuluttua kuului vhf:stä: New gale warning! En kuullut rätinän seasta kanavaa, enkä sitä skannaamallakaan löytänyt. Jonkin ajan kuluttua joku kalavene kysyi radiossa rannikkoasemalta tulossa olevasta galesta. Keskustelu käytiiin sujuvalla hollannin kielellä, mutta boforit 7 asti sieltä hyvin erotti.
Matka oli sujunut takkuisesti olimme kymmenkunta mailia Den Helderistä lounaaseen. Parin 1-2 solmuisen halssin jälkeen etäisyys Helderiin oli vain kasvanut. Hanaa! Runsaan solmun vastavirtaan kelaaminen KMJC:n, Kuninkaallisen laivaston pursiseuran satamaan kesti runsaat kolme tuntia. Siinä ajassa ehti jo itätuulikin kehittyä niin, että isopurje antoi lisäpuhtia. Satamassa oli mukavasti tilaa, vaikka useat vapaat paikat olivatkin tolppien ja nousevan tuulen kaventamia. Töijäsimme yhden ponttoonin päätyyn.
Aamulla jo ujelsi kunnolla, ja BBC:n Shippingforecast pelotteli 7-9 pesuvadilla. Emme kuulleet paikallista, todellista tuulen nopeutta, mutta paatit kyllä kallistelivat voimakkaasti satamassakin. Vastapäisen ponttoonin päässä kallisteli tuliterä, puolanlippuinen Delphia 40, kyljet sponsoritarroin koristeltuina, joukossa AROUND the WORLD-tarra. Ukot siinä vaelteli askareissaan niinkuin minäkin, mutta en päässyt juttuihin suunnitelmasta. Ehtiihän sitä. Ehtii – aamulla se oli ehtinyt lähteä.
2011-05-29 Den helder
Keskiviikkona tänne tultiin. Silloin näytti, että parin päivän kuluttua kelit kevenisivät. Matalia alkoi kuitenkin viipottaa Atlantilta yhtenä jonona. Ei mitään joka toinen päivä tahtia, joka on tavallista, vaan uusi oli putkessa jo seuraavana päivänä. Sen verran, ainakin 7 B, olivat ennusteet, että olemme pysytelleet maissa pyöräkannassa. Pahimmissa puuskissa pystyssä pysymisessäkin on ollut epäilemistä. Tätä kirjoittaessa luettiin taas gale warning: SW 7 B ja päälle kevenevää, jopa vaihtelevaan 1-3 B asti. Siinä sitä taas saa huomenna genaakkeria virittää ja starttinappia hipelöidä. Sademäärät ovat olleet lähes olemattomat näiden pamujenkin kestäessä, paitsi eilen ripotti sen verran, että häiritsi paikallista musiiikkipäivää. Erilaiset yhtyeet ja kuorot, rokkia, räppiä, klassista esiintyivät monissa paikoissa, eri puolilla kaupunkia. Esiintyjille oli katokset rakennettu, mutta yleisö sai tuurin mukaan suojaa rakennusten lipoista tai sitten kylmää kylpyä. Vain vähän kastuen pyyhkäisimme valitettavasti kesken ilonpidon kotiin.
Puhtaat purjeet - sallittu polttoaine
Eräänä päivänä tullit sujahtivat ribillä viereiseen, tyhjään venepaikkaan. Iso, paksu virkamies merivaatteissa pelastusliiveineen kiipesi Iirikseen ja toinen laihempi perässä. Passit ja Kotkan pursiseuran myöntämä venetodistus kelpasivat hyvin. Muuten eivät halunneet sisään tulla, mutta kysyivät näkisikö polttoainesuodattimesta menovetemme väriä. Valitin, että ei ole läpinäkyvä. Ottivat näytteen pitkällä letkulla suoraan tankista. Väritöntä oli. Muutaman minuutin kuluttua edellisestä sy Sagitan Matti Illukka, joka oli rantautunut Hook van Hollandin luotsisatamaan, varoitti meitä tekstarilla jo kokemastaan tulitarkastuksesta. Oli käsityksessä, että Gibraltarin duty-free-löpö olisi värillistä. Näin ei ilmeisesti ollut asia, vaikka olemme kyllä jo pari kertaa sieltä ostettuakin laimentaneet.
Den Helder
Laivaston pursiseuran marina laskuttaa 1.90 €/m/päivä. Se teki abt. 22 € siihen tuli päälle turistiveroa 1.12 €/henkilö/päivä. Yhteensä meiltä karvan yli 24 €. Siihen sisältyivät vedet ja sähköt, tuliterä suihku- huoltotilat tuliterän VTS- pytingin alakerrassa. Tuo turistivero, jonka määrä vaihtelee satamittain koskee yhtä hyvin vierasmaalaisia, kuin paikallisiakin. Riitta jopa sanoi, että on tosi halpaa olla marinassa 1 €/tunti, kun myrskyn seasta ilmestyi ainakin pari paattia rikkoutuneine purjeineen ja yksi ilman mastoa, pelastusveneen hinaamana. Muitakin marinoita ja veneseuroja Den Helderissä on, mutta kaikki muut ovat ainakin yhden sulun ja vähintäin kahden nostosillan takana, mutta ovat vastaavasti vähän halvempia. Kaupunki on Kotkan kokoinen, 58 000 asukasta, ja samoin nykyisin muutaman ympäristökunnan kokonpano. Sen satama on Hollannin suurin sotasatama. Harmaita haaksia laitureissa riittääkin melkoinen määrä. Kuulema on NATOnkin tukikohta.
Kauppa-aluspuoli on lähinnä Pohjanmeren öljyteollisuuden huolto- ja tarvikesyöttöä. Useita huoltoaluksia saapuu ja lähtee päivän aikana ulapalle.
Heti ensimmäisellä kävelylenkillä havaitsin Suomen lipun, Håkansin Zeus-hinaaja. Laivastovierailulla selvisi, että paatin hommana on käydä merellä pora- ym lauttoja siirtelemässä. Höyry- ja tietokoneaika kohtasivat, kun tuntemani meklari Holmroosin perämiespoika esitteli hinuria vaarille.
Toinen kaupallisen liikenteen alue ovat Texelin lautat. Sen niminen saari on kahden mailin päässä Den Helderistä, ja liikenne hoituu kahdella lautalla. Eipä yksi ihmisikä sitten kukaan olisi uskonut, että mokomalle välille tarvitaan nykyisin pari 130-metristä ”lossia” ja niiden á 10 000 hv.
Nykysotalaivaston lisäksi täällä on mittava laivastomuseo. Pyöräilemme päivittäin sen läpi kaupungille. Siellä on useita aluksia ja muuta rekvisiittaa ulkonakin, mutta näyttää, että lähempi tutustuminen jää tällä kertaa.
2011-05-30 Pohjanmerellä klo 2000
Riitta havaitsi yhtenä päivänä, että saksalaisessa Mesoon Com-veneessä oli Suomen miehistölippu. Eilisiltana onnistuimme tapaamaan Jörg ja Elli Fischerin. Jörg oli rakentanut 13-metrisen teräsveneen heidän puutarhassaan Kölnissä. Nyt oli vuorossa viiden vuoden rakennusprojektista nauttiminen, matka kohti etelää.
Klo 0600 uijiumme ulos Den Helderistä. Sopiva, 5-8 metrin etelätuuli kuljetti meitä hyvää vauhtia vastavirrassakin. Vauhti parani 1600 tienoissa, kun virta kääntyi. Äsken tuuli heikkeni, mutta genaakkerin nosto piti vauhdin – puoli tuntia. Nyt koneilemme. Juuri alkoi tuulla ENE, mutta ennuste huomiseksi on kuiten kin hyvä, NW 3-4 B. Keula on kohti Cuxhavenia, satakunta mailia vielä.