| 2011-05-23 Scheveningen, Den Haag | |
| 2011.05.24 | |
| 2011.05.30 |
2011-05-23 Scheveningen, Den Haag
Parin pyöräilypäivämme jälkeen saapui Cherbourgissa tapaamamme Aruru. Iltateen, -kahvin merkeissä pääsimme paremmin jutun alkuun, kun kummallakaan paatilla ei ollut kummempia huoltoprojekteja vireillä. Kippari Tapio Syysnummi ja miehistönsä Markku Heinonen sekä Jouko Renfors, kaikki Tampereen seudulta, olivat seilanneet Zeebruggeen Le Havren ja Boulognen pysäkkien kautta.
Seuraavan päivän, lauantain tuuliennuste oli kevyenpuoleinen, ei missään yli kymmentä solmua, mutta vähemmin kyllä. Me päästimme Arurun köydet irti, mutta päätimme itse suoria merelle vasta seuraavana aamuna.
Silloin, ennusteen mukaisesti, tuuli oli edelleen kevyttä, kun seilasimme merelle aallonmurtajien välistä, SW 4 m/s. Puoleenpäivään mennessä saatiin hyvinkin ennusteen 20 kts. Siitä puhallus kiihtyi edelleen. Kun Iiriksen vauhti kipuaa seitsemään, on se meille useimmiten liikaa. Tuuli-Väinö alkoi nytkin valittaa olojaan, eikä pystynyt virheettömään suoritukseen. Vettä oli kaiken aikaa vain 10- 17m, ja se vastavirran kanssa sai merenkäynnin lanteelta jyrkkenemään, ja pisti nopeaan tahtiin vetämään isoon kakkosreivin ohjaussyistä. Meillä reivit ovat syviä, kakkonen vastaa yleisemmin muilla kolmosta. Pinta-alaa jäi vain kymmenkunta neliötä, sillä rullasimme mukavuussyistä jennin sisään kokonaan. Tuulen puuskaisuuden saattoi havaita vaikka lokista, sillä pikku rievullamme vauhti veden suhteen vaihteli 4-6,5 solmun välillä.
Kovin oli hiljaista merellä. Laivajonot kyllä junnasivat horisontissa meren puolella omia latujaan, mutta tuntikausiin ei ollut näkyvissä, kuin yksi hollanterin klassinen, siinä Iiriksen kokoinen paatti, joka reilusti rullaten, spiiravirsarina keikkui ohitsemme. Pinnamiehellä näytti hommaa riittävän. Meillä taas sopu toimi. Väinö suostui ohjaamaan noilla minipurjeilla.
Rotterdamin väylän sivuutus saattaa joskus olla jännittävä vilkkaan laivaliikenteen takia. Aika ikävää olisi niissäkin oloissa joutua vuoroaan odottamaan. Liikennettä riitti, kun Reedsin ohjeen mukaan ilmoittauduin vhf:llä liikennekeskukseen. Vastasivat, että ei ole mitään erikoista. Tarkoittivat varmaan, että pienellä kurssinmuutoksella, jiippaamatta, saimme väistettyä kolmen konttilaivan, tankkerin ja viimeisenä tulevan suuren ro-ron jonoa. Niiden jälkeen sattui jäämään muutaman mailin rako.
Kohteemme Scheveningen rupesi askarruttamaan. Sen sataman aukossa on vettä kartan mukaan vain 7-9 m, ja kirjat varoittavat kovalla kelillä sen aalloista ja virran metkuista. Helpotti, kun olimme nähneet jonkun purjeen jonnekin maihin sielläpäin katoavan ja vielä yhden moottoripaatin vähän ennen meitä.
Melkoinen kattila aallonmurtajien aukko olikin, mutta koneen ja purjeenpalan yhteisvoimin siitä roiskutettiin sileämpään veteen, ja edelleen laituripaikkaan, minuutilleen 12 h ja 76 mailia. Satamakapteeni sanoi tuulen olevan force 7. Siihen kun lisää puuskat, niin ei ihme jos koneen pysähdyttyä oli eräs purskari juuri joutunut kiville. Tämänkin kertoi nuori satamakapteeni. Vene sattui olemaan hänen vanhempiensa, ja se oli kyllä jo hinattu turvaan kolmen veneen voimin. Scheveningenin Pursiseura: Iirikseltä 25.30 € + 2 x 1.27 turistiveroa yht: 27.84 €. Vedet, vessat, vesipostit, sähköt ja wifi sisältyvät hintaan.
Kokosin taas heti aamusta pyörät pihalle. On tullut testatuksi Ranskan ”ympäriajo” ja Belgian pyöräteitä. Nyt olivat vuorossa todellisen pyörämaan vastaavat. Kattavan tiuha on verkosto ainakin, ja pyöriä liikenteessä todella paljon, joten tarkkuutta vaatii, että pysyy ehjänä nopeampien lajitoverien tungoksessa.
Ajettiin aivan erilleen vedettyjä pyöräteitä ja puiston pyöräreittejä. Välillä oli vain maaliviiru turvana tavallisella kadulla. Joskus ajettiin kiellettyyn ajasuuntaan, ”ei koske pyöriä” lisäkilvellä. Niitä nyt on ajettu Espanjassa ilman lisäkilpeäkin, sillä onhan paljon turvallisempaa, kun näkee vastaantulevat autot.
Alkuotsikon mukaan olemme Hollannin terävässä päässä. Amsterdam on pääkaupunki, mutta Haagissa hallitaan. Kävimme jo kuningattaren linnan portin takana ihmettelemässä. Parlamentti ja hallituskin istuvat paikkakunnalla, ja aivan oikeasti näimmekin näitä tärkeitä miehiä vilahtamassa mustiin Mersuihin.
Oppia ikä kaikki
Nyt on pari kertaa peräkkäin tungettu ainakin veneilijän myrskyyn, vaikka on vuosia ollut yleisessä tiedossa, että grib-tiedostot ovat alakanttiin, koska niistä puuttuu ainakin puuskaisuustieto. Täytyy ruveta uudelleen opettelemaan sääennusteiden ottoa ja tulkitsemista. Nyt tiheän ennusteverkon ja lyhyiden seilausmatkojen takia alamme elää, niin kauan, kuin nettiyhteyttä jostain löytyy, Windfinderin satama- ja aluekohtaisten tietojen mukaan. Niissä ennustetaan 6 vuorokaudeksi 3 tunnin välein tuulensunnan ja nopeuden lisäksi puuskien voimakkuus, aallon suunta, korkeus ja aikajakso. Lisäksi voi vertailla annettuja pilvi-, sade-, ilmanpaine- ja lämpötilatietoja. Nyt vasta elämä helpoksi tulee!