2011-04-16 Por­to­sin

Jos o­li il­lal­la pu­hal­ta­nut reip­paas­ti Whi­te Lad­de­rin läh­dön jäl­keen, niin seu­raa­va­na, ti.aa­mu­na, o­li sii­tä vain hen­käys jäl­jel­lä. Pi­lot­ti­kir­ja mai­nit­see oi­ko­tien saa­ren ja nie­men vä­lis­tä Bai­o­nas­ta poh­joi­seen. Käs­kee kyl­lä vält­tää sal­mes­sa o­le­vaa ma­ta­lik­ko­a, mut­ta ei ker­ro mi­ten ja mil­tä puo­lel­ta men­nä. O­lin näh­nyt pai­kal­lis­ten ki­sa­ve­nei­den sii­tä tu­le­van ja tä­hys­tys­paik­ka­ni lin­nak­keel­la pe­rus­teel­la pys­tyin ar­vi­oi­maan, et­tä ne jät­ti­vät ma­ta­lan i­dän puo­lel­le. Kai­ku kä­väi­si al­le 7:n met­rin.

Vä­lil­lä pi­ti pot­kais­ta ko­neel­la, toi­si­naan ko­his­te­lim­me pur­jein 6:n sol­mun vauh­ti­a. Hy­vin nau­tit­ta­vaa pur­jeh­dus­ta sil­loin, si­le­äs­sä ve­des­sä kuin jär­vel­lä, Is­la Ons-saa­ren suo­jas­sa.

Sel­vi­si, et­tä Whi­te Lad­der o­li te­ke­mäs­sä läh­tö­ä, juu­ri si­vuut­ta­mas­sam­me Pied­ras Neg­ra­sis­sa. Tuu­li lo­pah­ti ja put­pu­tim­me lä­pi Pa­so del Car­rei­ros­ta. Ka­pe­a sal­mi Sal­vo­ren saa­ris­ton ja man­te­reen vä­lis­sä, hiek­ka­dyy­nien ja –ran­to­jen se­kä e­ri­kois­ten ki­vi­muo­dos­tel­mien vä­leis­sä. Reit­ti si­nän­sä o­li sel­vä niin kau­niil­la il­mal­la ja ka­la­paat­tien vilk­kaas­sa­käy­tös­sä, mut­ta nii­tä ki­vi­muo­dos­tel­mi­a o­li väy­län si­vuil­la myös juu­ri pin­nan al­la. Nä­kyi­vät mai­nin­kien mur­tu­es­sa.

Ank­ku­roim­me Cor­ru­be­don lah­del­la. Vaik­ka o­lim­me ai­nut ve­ne, mai­nin­gin ta­ki­a ei ol­lut ai­van niin rau­hal­lis­ta, kuin o­lin ar­vel­lut. En­nen au­rin­gon las­ku­a seu­ra­sim­me kat­seel­la ja ”kau­ko­ka­me­ral­la” Le­on Whi­te Lad­de­rin luo­vi­a lah­tem­me o­hi. Ve­tä­väs­ti o­li­vat pur­jeet pul­lol­laan, mut­ta ko­ne o­li sii­nä vai­hees­sa kuu­le­ma jo a­pu­na.

Seu­raa­va­na aa­mu­na ei tuu­li ol­lut pa­ran­tu­nut. Jat­koim­me mat­kaa, kun se näyt­ti he­rää­vän il­ta­päi­vän puo­lel­la. Muu­ta­man tun­nin sain ve­neen py­sy­mään liik­keel­lä, mut­ta sit­ten taas pot­kais­tiin run­sas tun­ti Mu­rok­sen ank­ku­ri­pai­kal­le. E­des­men­nyt Pert­ti Dunc­ker toi jo mui­noin kir­jois­san paik­ka­kun­nan tie­toi­suu­teem­me ja o­lem­me siel­lä ai­na o­hi­men­nes­sä vii­väh­tä­neet. Sen sa­ta­mas­sa ei o­le lain­kaan paik­ko­ja vie­rai­le­vil­le ve­neil­le, to­sin jon­kin­lai­nen suu­ri pont­too­ni-paa­lu­työ o­li juu­ri me­neil­lään. Nyt mei­tä keik­kui ank­ku­ris­sa pa­ri-kol­me paat­ti­a, lop­pu­ke­säl­lä voi ol­la pa­ri­kym­men­tä.

Täy­tin jol­lan y­li puo­len vuo­den pa­ke­toin­nis­ta. Ma­ri­ner-prut­kun luu­lin tie­tys­ti pä­räh­tä­vän e­kal­la tai to­kal­la ny­käi­syl­lä suo­raan tal­viu­nes­taan. E­reh­dyin – tar­jo­sin lii­al­li­set ryy­pyt, ei i­nah­ta­nut­kaan. Tul­pan kui­vaa­mi­sen jäl­keen sit­ten to­kal­la. O­len lu­ke­nut, et­tä van­ha ben­sa ei myös­kään ko­neel­le kel­paa, mut­ta meil­lä lie­mi o­li vain vah­vis­tu­nut. Lem­po nos­ti mei­dät he­ti plaa­niin kah­del­la hen­gel­lä. Ai­na­kaan vii­me vuon­na en ol­lut moi­seen yl­tä­nyt e­des y­rit­tä­mäl­lä.

Maa­seu­tu­kä­ve­ly­ä vih­reil­le kuk­ku­loil­le, tai his­to­ri­an ha­vi­nas­ta vuo­si­sa­tai­ses­sa, ka­pei­den ku­jien ja por­taik­ko­jen his­to­ri­al­li­ses­sa kes­kus­tas­sa naut­ti­mis­ta. Kum­pi­kin toi­min­ta kuu­luu suo­sik­kei­him­me. Sii­nä vä­lis­sä voi pii­pah­taa kir­jas­ton il­mai­ses­sa in­ter­ne­tis­sä. Per­jan­tai­sin lai­tu­ri­a­lu­eel­la ja mai­ni­tuil­la ku­jil­la on mark­ki­nat. Tar­jol­la on vaat­tei­ta, ken­ki­ä, nyt pää­si­äis­ko­ris­tei­ta. E­väs­puol­ta­kaan ei o­le u­noh­det­tu. Ai­na­kin he­del­mät, vi­han­ne­ket, juus­tot ja kin­kut löy­ty­vät.

Por­to­sin

Niin hie­no ky­lä, kuin Mu­ros meis­tä on­kin niin ra­jan­sa kai­kel­la. Ank­ku­ri­yöt ei­vät ol­leet ko­vin rau­hal­li­si­a. Tuu­li ei ol­lut ko­va, mut­ta puus­kai­nen, ja vas­ta­ran­ta ta­ka­nam­me sai aal­lot hyp­pi­mään ja mei­dät sii­nä mu­ka­na. Ja tuul­ta o­li lu­vas­sa li­sää. Läh­tö­ä hel­pot­ti myös, et­tä sel­vi­si Mu­rok­ses­sa myy­tä­vän die­se­li­ä vain ka­la­ve­neil­le. Jon­kin­ver­ran taas läh­tö­ä hait­ta­si, et­tä ank­ku­ri ju­mit­tui 15 met­rin sy­vyy­des­sä. Keu­la pai­nui kun ank­ku­ri­pe­li ve­ti ket­jun tiuk­kaan. Em­me käy­tä u­sein, mut­ta o­lim­me­pa nyt poi­jut­ta­neet kouk­kum­me, kos­ka e­päi­lin mah­dol­li­si­a van­ho­ja poi­ju­pai­no­ja o­le­van poh­jas­sa ris­tiin ras­tiin. Kun löy­sä­sin ket­ju­a muu­ta­man met­rin ja sit­ten sa­man pe­lin no­kal­la hii­va­sin poi­ju­köy­des­tä, niin pa­rin ny­käi­sym jäl­keen jo ir­to­si­kin. Seu­ra­si hy­vä pur­jeh­dus pel­käl­lä ge­no­al­la lah­den vas­ta­ran­nan Por­to­si­niin, sen pur­si­seu­ran ma­ri­naan. He­ti siel­lä li­ru­tim­me 91 lit­raa lien­tä tank­kiin päi­vän hin­taan 1.35 €/l. Saim­me hy­vän, suo­jai­sen kyl­ki­pai­kan, 20,70 €/päi­vä, nou­se­vas­sa tuu­les­sa. U­loim­mat paa­tit jo hyp­pi­vät mel­ko­lail­la. Säh­kö, ve­si ja wi­fi-yh­teys kuu­lu­vat hin­taan, ja suih­ku-, sa­ni­teet­ti­ti­lat o­vat siis­tit ja a­jan­mu­kai­set.

Il­lan­suus­sa saim­me vie­rai­ta. Chris­ter An­der­sen ja A­na a­joi­vat Vi­gos­ta il­taa is­tu­maan. Riit­ti­hän si­tä stoo­ri­a nel­jäs­tä ku­lu­nees­ta vuo­des­ta, Chris­te­rin vie­lä A­nal­le es­pan­jak­si tul­ka­tes­sa. Chris­ter ja A­na a­su­vat kyl­lä Vi­gos­sa mais­sa, mut­ta pal­jon he o­vat myös ve­sil­lä. Kip­pa­ri sei­la­si ai­ka­naan 41-jal­kai­sen, Tai­wa­nis­sa ra­ken­ne­tun Ma­rat­hon-pur­ten­sa Val­lois­ta. Ker­ran Ma­rat­hon kä­vi myös Suo­mes­sa. Sen li­pun bon­gat­tu­am­me yh­teys v. 2007 syn­tyi Mo­a­nan ma­ri­nas­sa. Ih­meen hy­vin ja nuo­rek­kai­na o­li­vat Chris­ter ja A­na säi­ly­neet. Chris­ter näyt­ti mi­nus­ta jo­pa kol­me päi­vää it­se­ä­ni nuo­rem­mal­ta. To­del­li­suu­des­sa hän on sen ver­ran van­hem­pi.

San­ti­a­go de Com­pos­tel­la

Riit­ta saa ai­na tah­ton­sa lä­pi. Raa­hau­duim­me ly­hy­en yö­u­nen jäl­keen pak­kas­mai­sen hyy­tä­väs­sä aa­mus­sa +12 maan­tien var­teen e­ka ker­taa näil­lä mai­se­min. Bus­si­py­säk­ki­ä ei löy­ty­nyt ko­ko ky­läs­tä. Va­lit­sim­me vaan stra­te­gi­sen pai­kan, jos­ta vä­hän myö­häs­sä kaa­han­nut bus­si mei­dät nouk­ki. Mi­nuu­til­leen eh­dim­me bus­siin, Noi­as­ta San­ti­a­go de Com­pos­tel­laan vie­res­tä start­taa­vaan.

Mo­net käy­vät mai­ni­tus­sa kau­pun­gis­sa. Ai­ka mo­net kä­ve­le­vät sin­ne, toi­set jon­kun vai­vai­sen virs­tan, in­nok­kaim­mat 800 km Rans­kan ra­jal­ta. Syi­tä voi ol­la mo­ni­a, mut­ta luul­ta­vas­ti Jaa­ko­bin luun kap­pe­le pai­kal­li­ses­sa ka­ted­raa­lis­sa on yk­si pa­kot­ta­vim­mis­ta ja pä­te­vim­mis­tä. Kä­ve­ly on mi­nus­ta­kin hy­vä ja pä­te­vä syy myös, mut­ta bus­si­mat­ka­lai­si­na me­nim­me vaan, kos­ka muut­kin.

Ka­ted­raa­li, jo­ta a­let­tiin ra­ken­taa v. 1074, pai­kal­la jo si­jain­neen ti­lal­le, on kyl­lä vai­kut­ta­va il­mes­tys. Sa­moin ym­pä­ril­le ra­ken­ne­tut lu­kui­sat pa­lat­sit. Ko­ko van­ha kau­pun­ki on tie­tys­ti hie­no si­nän­sä, mut­ta jo mai­nit­se­ma­ni Mu­rok­sen vas­taa­va on pie­nem­pä­nä ja sok­ke­loi­sem­pa­na vä­hin­tään yh­tä mie­len­kiin­toi­nen.

San­ti­a­gos­sa to­ki ta­pah­tuu ih­mei­tä­kin. Jo se­kin, et­tä Jaa­co­bin jään­nök­si­ä kul­jet­ta­nut lai­va up­po­si näil­lä ve­sil­lä, ja luut löy­tyi­vät yht’äk­ki­ä San­ti­a­gos­ta, on ih­me vail­la ver­taa. Sil­loin täl­löin, ih­mi­si­ä pa­ran­tuu siel­lä vai­keis­ta sai­rauk­sis­ta. Us­kon, et­tä sai­ras­tuu­kin. Yh­den ih­meen me­kin näim­me. Sa­tuim­me pis­täy­ty­mään ”pää­näyt­tä­möl­lä” aa­mu­päi­vä­mes­sun ai­kaan. Pap­pien pu­heis­ta nyt ei tolk­ku­a ot­ta­nut. Ei tul­lut suo­men sa­naa­kaan, mut­ta ta­pah­tu­maan ru­pe­si: ”Ka­hek­san” pap­pi­a, vai lie­kö sun­ti­o­ta tart­tui yh­tä ai­kaa kor­ke­al­ta hol­vis­ta, vä­ki­pyö­räs­tä tu­le­vaan tuu­man köy­teen, kuin paa­lun junt­taa­jat ai­koi­naan. Va­paas­sa pääs­sä roik­kui Su­lo-ros­kik­sen ko­koi­nen, ho­pe­al­ta vai­kut­ta­va, höy­ry­ä­vä, rei’i­tet­ty suit­su­tu­sas­ti­a. Pie­nen al­ku­vauh­din a­vul­la ja so­pi­vas­sa hei­lah­duk­sen vai­hees­sa köy­des­tä ny­käis­ten pön­tön hei­lah­dus laa­je­ni n. kym­me­nel­lä ny­käi­syl­lä ai­na­kin y­li 60 as­teen puo­lel­leen, e­li pyt­ty sei­la­si hy­vin laa­jas­sa kaa­res­sa kes­ki­hol­vis­ta si­vu­lai­van mo­lem­piin suun­tiin. Mie­len­kiin­tois­ta, to­si hi­ki­si­ä hom­mi­a pa­peil­la noil­la main. Us­kon­to­a voi har­ras­taa niin mo­nel­la ta­val­la.

Sää­si­vut täl­lä ker­taa, näyt­tä­vät jat­ku­van vas­ta­tuu­len Bis­ka­jal­la kään­ty­vän ai­na­kin i­tään, jo­pa kaak­koon vii­kon ku­lu­es­sa, jos niin pit­kään en­nus­tuk­seen us­koo. Jos on­nis­tum­me kat­kai­se­maan in­ter­net-yh­tey­den, läh­dem­me va­lu­maan koh­ti poh­jois­ta. Ai­na­kin en­si yök­si ank­ku­roim­me jo­hon­kin. Eh­kä huo­men­na me­rel­le, oi­ke­as­ti.