2011-04-02 Lis­sa­bon

O­len y­rit­tä­nyt pi­tää näi­tä tie­do­tuk­si­a a­jan ta­sal­la sii­tä­kin syys­tä, et­tä Mat­ti Il­luk­ka Sa­git­ta-ve­neel­lään ja Le­o Kaar­ti­nen Whi­te Ladd-pur­rel­laan huo­mai­si­vat mis­sä koh­taa a­joi­vat Ii­rik­sen o­hi. Teks­ta­reis­ta sel­vi­si, et­tä Mat­ti o­li ek­sy­nyt ko­ko­naan e­ri maa­no­saan, Af­ri­kan Ceu­taan, mut­ta on siel­lä e­rit­täin hy­väs­sä ta­kaa-a­jo­a­se­mas­sa. Le­on jouk­ku­e sen si­jaan on jo mel­kein pe­rä­lau­das­sam­me Vi­la­mou­ras­sa.

Va­li­tet­ta­vas­ti kil­pa­mie­his­töm­me Jon­na ja Ti­mo pois­tu­vat maa­nan­tai­na Laut­ta­saa­reen o­maa Val­pu­ri-In­fer­no­aan vi­rit­tä­mään. E­li nyt on Le­ol­la mah­dol­li­suu­ten­sa. Täl­lä tie­dol­la Ii­ris las­ket­te­lee Te­jo-jo­ke­a a­las maa­nan­tain ip-las­ku­ve­del­lä. Toi­vot­ta­vas­ti koh­taam­me sil­loin Whi­te Lad­din Cas­cai­sis­sa, jo­en suul­la. 2011-04-03 Le­ol­ta tu­li vies­ti ge­no­an re­pey­ty­mi­ses­tä ko­vas­sa tuu­les­sa. Pa­la­si­vat kä­sit­tääk­se­ni St. Vin­cen­tin suo­jaan. Kor­jauk­seen tar­vi­taan vä­hin­tään pur­je­neu­laa, lan­kaa ja pur­je­neu­lo­jaa.

La­gos

La­gos o­soit­tau­tui ai­van koh­tuu­mu­ka­vak­si pai­kak­si. Kat­so­mis­ta riit­ti hy­vin pa­rik­si päi­väk­si. Noo, o­li­si kai riit­tä­nyt pi­tem­mäk­si­kin ai­kaa. Nyt eh­dim­me vas­ta käy­dä i­hai­le­mas­sa hiek­ka­ran­to­jen kuk­ki­vi­a dyy­ne­jä ja van­han­kau­pun­gin maa­lauk­sel­li­si­a sok­ke­lo­ku­ji­a se­kä si­tä suo­jaa­vaa, hy­vin säi­ly­nyt­tä ym­pä­rys­muu­ri­a.

Ve­ne­tar­vi­ke­puo­dis­sa­kin pii­pah­din. Yk­si sel­lai­nen si­jait­see te­lak­ka-a­lu­een si­säl­lä, ja al­ka­va kau­si sai tis­ki­nym­pä­ryk­sen ku­hi­se­maan a­si­ak­kai­ta. Pa­la­sin hä­tä­ra­ket­ti-soih­tu-sa­vu­pa­ket­ti re­pus­sa­ni, pa­ri Y­an­mar-filt­te­ri­ä­kin. Ai­na­kin net­ti­tie­to­jen mu­kaan suu­res­sa suo­ma­lai­ses­sa hin­nat o­vat rei­lus­ti kor­ke­am­mat em. ar­tik­ke­leis­sa. Pal­ve­lu o­li e­rit­täin ys­tä­väl­lis­tä ja te­ho­kas­ta hy­väl­lä eng­lan­nin kie­lel­lä.

La­gos-Lis­sa­bon

En­nus­te La­go­sin ja Lis­sa­bo­nin vä­lil­le, n. 150 mai­li­a, o­li heik­ko­tuu­li­nen. Suun­ni­tel­ma o­li eh­kä ank­ku­roi­tu­a Ca­bo San Vin­cen­tin suo­jaan tuu­len kään­ty­mis­tä o­dot­ta­maan. Nyt kyl­lä jou­duim­me ank­ku­roi­maan myös tuu­len ke­ve­ne­mis­tä toi­vo­maan, sil­lä nie­men tie­tä­mil­lä pu­hal­si pe­rus­teel­li­ses­ti, y­li 15 met­ri­ä vas­tais­ta. He­rät­ty­äm­me, vie­lä hen­käi­li, mut­ta aa­mi­ai­sem­me jäl­keen saim­me­kin po­so­tel­la ko­neel­la ko­ko päi­vän. Vain pa­ri tun­ti­a pur­jeet ve­ti­vät jo­ten ku­ten loi­vas­sa mai­nin­gis­sa. Em. syys­tä suun­ta­sim­me puo­li­vä­lis­sä o­le­van Si­ne­sin ma­ri­nan vie­rei­sel­le ank­ku­ri­pai­kal­le. Sa­ta­ma­kau­pun­gin kat­so­mi­nen jäi täl­lä ker­taa. Ank­ku­roim­me pi­me­äs­sä klo 21, ja yh­tä pi­me­äs­sä klo 0330 Riit­ta or­ga­ni­soi mi­nut ja Jo­han­nan nos­ta­maan pur­jeet ja ank­ku­rin al­ka­nees­sa i­tä­tuu­les­sa. It­se hän li­pe­si jat­ka­maan u­ni­aan. Ti­mo tai­si kään­tää kyl­ke­ä. Hy­vä niin, sil­lä le­vän­nei­tä voi­mi­a on hy­vä ol­la re­ser­vis­sä.

A­lun ge­naak­ke­ri­ke­veys kiih­tyi Ca­bo Es­pic­he­li­ä lä­hes­ty­es­sä rei­vaus­ta vaa­ti­vik­si pu­hu­reik­si. Aa­mul­la näyt­ti, et­tä em­me eh­di Lis­sa­bo­niin vir­taa­van nou­su­ve­den sel­kään, mut­ta pa­ran­tu­nut tuu­le­tus muut­ti sen­kin mah­dol­li­sek­si hy­väl­lä mar­gi­naa­lil­la. E­ten­kin, kun pää­tin, et­tä oi­kai­sem­me Cas­til­lo Bu­gi­on ja man­te­reen vä­lis­tä. Sii­nä ei to­sin las­ku­ve­del­lä o­le lain­kaan vet­tä kai­kis­sa pai­kois­sa, mut­ta us­koin y­li 3 met­ri­ä vuo­ro­vet­tä kart­ta­ta­son y­lä­puo­lel­la meil­le riit­tä­vän. O­lin myös jos­kus näh­nyt pai­kal­lis­ten sal­me­a sei­laa­van. Ka­pein­ta ja ma­ta­lin­ta paik­kaa lä­hes­ty­es­sä mai­nin­ki ru­pe­si nou­se­maan kor­ke­am­mak­si ja jyr­kem­mäk­si ja jo mur­tui ran­nan puo­lel­la. Rul­la­sim­me ge­no­an ja start­ta­sim­me ko­neen. Jon­kin ai­kaa näyt­ti, et­tä oh­jaa­mas­sam­me suun­nas­sa ve­si o­li­si si­le­äm­pää, mut­ta yh­täk­ki­ä noin vii­den met­rin ve­des­sä mai­nin­git te­rä­väi­tyi­vät me­rel­tä koh­ti tul­les­saan. Työn­sin kaa­sun täy­sil­le, kään­sin ker­ral­la koh­ti ko­ho­a­vaa, lä­hes­ty­vää mai­nin­ki­a ja sii­tä e­del­leen sa­maa tie­tä ta­kai­sin sy­vem­pään ve­teen. ”Oi­ko­tie­tä” seu­ran­nut lai­va­väy­läl­le pa­luu te­ki kuu­si li­sä­mai­li­a, mut­ta vie­lä eh­dim­me myö­tä­vir­ras­sa kat­so­a ja fil­ma­ta Be­le­min lin­nan ja löy­tö­ret­kei­li­jöi­den pat­saan. Me­ri­mu­se­o­kin vi­lah­ti nä­ky­viin en­nen suu­ren sil­lan a­li­tus­ta. Sii­tä e­teen­päin, vii­mei­sen mai­lin, jou­duim­me ke­laa­maan vas­ta­mä­keen en­nen Do­ca Al­can­ta­raa.

Suur­kau­pun­gis­sa on mo­ni­a mui­ta­kin ma­ri­noi­ta, mut­ta Al­can­ta­ra, en­ti­nen lai­va­sa­ta­ma-al­las on suo­jai­sem­pi, kuin jot­kut pie­nem­mät, suo­raan jo­el­ta au­ke­a­vat. Hin­nat o­vat kai­kis­sa kä­si­tyk­se­ni mu­kaan sa­mat, meil­tä 27 €/päi­vä. Si­jain­ti on myös kes­kei­nen. To­sin se­kä i­tään Al­fa­man kau­pun­gi­no­saan, et­tä län­teen, mai­ni­tun Be­le­min lin­nan ym­pä­ris­tön näh­tä­vyyk­siin, tar­vit­seen pyö­ri­ä al­leen. Al­can­ta­ras­sa o­vat ju­na/ra­tik­ka/bus­si­py­sä­kit lä­hel­lä jo­ka suun­taan. Mii­nuk­si­na in­ter­net-yh­teyk­sien ja pe­su­ko­neen puut­tu­mi­nen.

Tie­dus­te­li­jam­me o­li­vat jo ei­len löy­tä­neet ai­van lä­his­töl­tä so­pi­van su­per­mar­ke­tin. Siel­tä tä­nään tul­les­sam­me tie­dus­te­li­jat o­li­vat puo­les­taan teh­neet ha­vain­non vie­raas­ta kä­des­tä o­mas­sa tas­kus­saan ol­lees­sa lom­pa­kos­sa. Vie­ras ei kui­ten­kaan on­nis­tu­nut.

Läh­dim­me Rii­tan kans­sa mu­se­o­ra­ti­kal­la kes­kus­taan. Sen ver­ran o­li täyt­tä, et­tä sei­soin pi­del­len kiin­ni tol­pas­ta. Pla­ca do Co­mer­ci­ol­le tul­tu­am­me, ta­ju­sin to­ril­la o­lo­ni jo­ten­kin ke­ven­ty­neen. Ha­pui­lin kuk­ka­ro­a­ni, ai­ka pai­na­vaa ko­li­kois­ta. Ei ha­vain­to­a. Ei myös­kään ha­vain­to­a a­nas­tus­het­kes­tä. Tai­ta­va o­li kans­sa­mat­kus­ta­ja ra­ti­kas­sa ol­lut. O­lin tyy­ty­väi­nen, vaik­ka ko­li­koil­la o­li­kin ol­lut jo­ku se­te­li peh­mik­kee­nä. Kort­ti­lom­pa­kon o­lin jät­tä­nyt ko­tiin kaup­pa­reis­sun jäl­keen. Saas näh­dä o­pin­ko pa­rem­min ra­ho­ja­ni kät­ke­mään ja mi­hin, kun o­len tä­män i­kä­ni mo­nis­sa mut­kis­sa­kin us­ko­nut vain maa­il­man hy­vyy­teen.

Rii­tan kuk­ka­ro ja mi­nun­kin re­pus­sa­ni jo vuo­si­a kan­ta­ma va­ra­ra­has­to va­paut­ti­vat kii­pe­ä­mään San Jor­gen lin­noi­tuk­sen nä­kö­a­loi­hin. Hä­kä­räi­nen il­ma ta­soit­te­li lii­kaa muu­ten hie­no­ja mai­se­mi­a Te­jo-jo­el­le, sil­lal­le ja vas­ta­ran­nal­le va­lo­ku­vauk­sen kan­nal­ta. Suur­kau­pun­gin kat­to­me­ri sen si­jaan a­vau­tui vä­rik­kääm­pä­nä.

Lin­nak­keel­ta va­luim­me Al­fa­man van­han kau­pun­gi­no­san ku­jil­le ja por­taik­koi­hin. Al­fa­ma sääs­tyi vuo­den 1755 maan­jä­ris­tyk­ses­sä, jo­ka tu­ho­si muu­ten ko­ko Lis­sa­bo­nin. Mi­tä ra­pis­tu­neem­paa si­tä ek­soot­ti­sem­paa ko­kee mat­kai­li­ja ja huo­kai­lee kun pus­kat kas­va­vat ja kuk­ki­vat räys­täil­lä ja hy­lä­tyis­sä ik­ku­na-au­kois­sa. Ai­van a­sut­tu ja e­lä­vä Al­fa­ma on, pai­koin hie­nos­ti maa­lat­tu ja en­ti­söi­ty­kin, ai­van kuin min­kä ta­han­sa van­han kau­pun­gin van­hat o­sat, ku­ten Tal­lin­nan, Vis­byn tai Kes­ki-Eu­roo­pan vas­taa­vat.