2010-07-12 Nid­ri, Lef­ka­da

Puo­mi­ky­lä? Toi­vot­ta­vas­ti, ai­ka var­mas­ti­kin jo. Tois­sa­päi­vä­nä tul­tiin It­ha­kas­ta, ja mi­kä ih­me, pur­jeil­la käy­tän­nös­sä ko­ko mat­ka. Ja toi­nen ih­me, et­tä kai­kil­la o­li­vat pur­jeet ve­dos­sa. Niin o­li, kuin Ai­ris­tol­la tai Tuk­hol­man saa­ris­tos­sa, sa­ta­kun­ta pur­jet­ta nä­ky­vis­sä. Ja en­täs Nid­ri? Vil­kas­ta o­li vuo­si­a sit­ten­kin, mut­ta oi­kein ar­va­sim­me, ai­na­kin kym­men­ker­tai­sek­si o­li ve­ne­kan­ta li­sään­ty­nyt.

Ank­ku­roim­me ruot­sa­lai­sen Bal­lad 30:n vie­reen ja tuo­ta­pi­kaa ky­se­le­mään tun­te­vat­ko a­lu­et­ta. Kym­me­nen vuo­den ko­ke­mus o­li vas­taus. No, sa­maan suun­taan läh­din neu­vot­tu­na, kuin o­li­sin muu­ten­kin men­nyt. Lä­hin te­lak­ka, pa­ras te­lak­ka, eh­kä, mut­ta ai­van eh­dot­to­mas­ti O­dys­seuk­sen ai­kai­nen mui­nai­si­ne ve­to­kelk­koi­neen sun veh­kei­neen. Ja se sii­vo, ar­ke­o­lo­geil­le paik­ka o­li­si aar­re! Mut­ta mie­het o­li­vat ys­tä­väl­li­si­ä. Kän­nyk­kä hy­päh­ti sa­man tien kor­val­le, ja koh­ta, al­le puo­les­sa tun­nis­sa tu­li puo­mi­mies pa­kun pe­räl­lä pa­ri puo­mi­a. Lii­an ly­hyi­tä. Lu­pa­si sa­man tien men­nä tar­kis­ta­maan Neil­so­nin va­ras­ton (120:n ve­neen vuok­raus­fir­ma).

Seu­raa­va­na aa­mu­na sa­tuin tör­mää­mään puo­mi­mie­heen ve­ne­tar­vi­ke­liik­kees­sä. Ei löy­dy 4-met­ris­tä, mut­ta eh­dot­ti fir­maa Lef­ka­das­sa, saa­ren pää­kau­pun­ki 17 km:n pääs­sä.

Bus­si vei puo­les­sa tun­nis­sa, ja kä­ve­lim­me lo­pun ko­vas­ti muis­ti­ku­vis­tam­me kas­va­nee­seen Lef­ka­da Ma­ri­naan. Pa­ri tun­ti­a vei pai­kal­li­sel­ta Sails&Rig­ge­ril­tä en­nen­kuin sai­vat A­tee­nan am­mat­ti­mie­het lan­gal­le hin­taa ja toi­mi­tus­ta ker­to­maan, muu­ta­ma päi­vä ja 1600 €.

Eng­lan­ti­lai­sil­la näyt­tää o­le­van tääl­lä sel­vä lu­ku­mää­räy­li­val­ta, eh­kä jo­pa puo­let, ku­ten pie­nem­mäs­sä o­tok­ses­sa­ni Met­ho­nis­sa. I­ta­li­a­lai­set o­vat jo seu­raa­va­na. Ei ih­me, sil­lä vä­ki­ri­kas naa­pu­ri­maa on vain yh­den pie­nen me­ren ta­ka­na. He eh­ti­vät tän­ne jo lo­mil­laan o­mal­la kö­lil­lä, sa­ma rans­ka­lai­sil­la, pa­rin lä­tä­kön ta­kaa, joi­ta on myös pal­jon. Kun taas bri­tit, jot­ka poh­joi­sem­pien la­ji­to­ve­rien­sa ta­voin o­vat pa­ko­tet­tu­ja pi­tä­mään ve­neen­sä tääl­lä ja mat­kus­te­le­maan sii­nä vä­lis­sä. Hol­lan­ti, vaik­ka on­kin pie­ni maa, on myös mel­koi­nen me­ri­ve­ne­val­ta tääl­lä. Joi­tain tans­ke­ja ja nor­man­ne­ja on näh­ty, ruot­sa­lai­si­a e­ni­ten.

Maan­mie­his­tä Ma­rim­ba, te­räk­si­nen Van de Stadt 30, li­pui o­hit­sem­me ei­li­saa­mu­na. Va­li­tet­ta­vas­ti ta­paa­mi­sem­me Ju­ha­ni Vää­nä­sen ja mie­his­tön­sä kans­sa jäi sii­hen sa­maan, yh­teen mi­nuut­tiin, kuin v. 1999 Las Pal­ma­sis­sa. Rei­jon­kin pai­kal­lis­tun­te­mus al­kaa ol­la e­päi­lyt­tä­vän suu­ri, ku­ten Lau­ri Stren­gell a­si­an il­mai­si­si, ta­pa­sim­me­han täs­sä sa­mas­sa lah­des­sa jo seit­se­män vuot­ta sit­ten. To­sin Rei­jo viet­tää tal­vet Tuk­hol­mas­sa.

In­ter­ne­tin ih­meet o­vat ol­leet viik­ko­ja ve­neel­lä saa­vut­ta­mat­to­mis­sa, ca­fei­den va­ras­sa. Tääl­lä kym­men­kun­ta yh­teyt­tä, ai­ka heik­koi­na, pomp­pa­si lis­toil­le. Siir­ryim­me ai­van lai­tu­rei­den tun­tu­maan. Pa­ri ”tur­va­lu­kit­tu­a” jäi jäl­jel­le, kun en lu­kot­to­mi­a au­ki saa­nut. As­te­lin ran­ta­ka­dul­la toi­seen lu­kol­li­seen, help­po tun­nis­taa ho­tel­lin ni­mes­tä. Ei en voi an­taa en­kä myy­dä yh­teyt­tä ve­neil­le, kos­ka... ja kos­ka...ja kos­ka. Rou­ge Boo­zen baa­ri­mik­ko naa­pu­ris­sa va­lit­te­li, et­tei hei­dän yh­tey­ten­sä o­le ko­vin no­pe­a, mut­ta an­toi he­ti kor­tin, jos­sa sa­la­sa­na sei­soi. Ei mak­sa mi­tään... mut­ta soit­ti po­mol­le. Ei mak­sa, mut­ta voit­han tul­la ker­to­maan jos­kus kal­jan ver­ran, kuin­ka toi­mii!