2010-07-03 Mi­los-Port Kai­o-Ko­ro­ni-Met­ho­ni-Pi­los

Ju­han­nu­saa­mu­na, kun al­koi hen­käil­lä, nos­tim­me kou­kun A­pol­lo­ni­as­sa. Ei­pä ol­lut sei­lat­ta­vak­si ja pi­an puk­sut­te­lim­me Mi­lok­sen poh­jois­ran­taa pei­li­ty­ve­nes­sä. Vas­ta il­ta­päi­väl­lä al­koi tuul­la e­te­läs­tä, niin et­tä kym­men­kun­ta tun­ti­a saim­me pi­tää keu­laa koh­ti Pe­lo­pon­ne­sok­sen kaak­kois­ta Ma­le­an nien­tä. Tuu­len tyyn­nyt­ty­ä yöl­lä kel­luim­me, em­me­kä kau­he­as­ti keik­ku­neet, vii­ti­sen tun­ti­a, täy­si­kuun sil­lan läik­ky­es­sä me­ren­pin­nas­ta. Ai­van yh­täk­ki­ä, puo­li vii­den ai­kaan aa­mul­la al­koi pu­hal­taa NW, ja kum­ma kyl­lä kes­ti ko­ko päi­vän, mi­tä nyt NW muut­tui SW:ksi, mut­ta liik­kees­sä py­syim­me ai­na Pe­lo­pon­ne­sok­sen kes­ki­sor­men Port Kai­oon as­ti, var­sin hy­vä ja käy­tet­ty ank­ku­ri­paik­ka. Run­sas sa­ta mai­li­a o­li sei­lat­tu ja ko­neil­tu lä­hes 120:ksi 33 tun­nis­sa. Vain pi­ka­ve­neel­lä voi tääl­lä en­nä­tyk­si­ä teh­dä.

Port Kai­o 27-29.6.

Seu­raa­va­na päi­vä­nä kö­pöt­te­lim­me rin­teil­lä kii­pei­le­vi­ä ser­pen­tii­ni­tei­tä, gps:n näyt­tä­mään 370 met­riin. Hui­pul­le ei vie­lä pääs­ty, mut­ta tie kään­tyi las­kuun. Kä­ve­ly­reis­suil­la on mu­ka­vaa, et­tä kas­vus­to ei hait­taa nä­kö­a­lo­ja. Tois­ta on tro­pii­kis­sa. Jos siel­lä y­leen­sä jo­ku pol­ku vii­da­kon lä­pi hui­puil­le vie, niin puu­hun vie­lä pi­tää kii­ve­tä, et­tä vi­lah­duk­sen­kin mai­se­mas­ta nä­ki­si. Ou­to­a o­li­vat luon­non­ki­ves­tä, ki­vi­pin­nal­le jä­te­tyt, rus­ke­at ta­lot ja ky­lät. Jon­kin ai­kaa Kyk­la­dien hoh­ta­van val­kei­ta ky­li­ä kä­vel­leil­le muu­tos mai­se­mas­sa o­li suu­ri.

Port Kai­o on vain muu­ta­man mai­lin pääs­sä Tai­na­ron nie­men kär­jes­tä. Van­hois­sa me­ri­kar­tois­sa nie­mi o­li Ca­pe Ma­ta­pan, ja paik­ka on Eu­roo­pan man­te­reen toi­sek­si e­te­läi­sin. Es­pan­jan Ta­ri­fa kur­kot­taa n. 20 mai­li­a e­te­läm­mäk­si, ai­ka tark­kaan 36 as­tet­ta poh­jois­ta. Sii­tä­kin Ma­ta­pan Kap on kuu­lui­sa, et­tä as­tuim­me siel­lä nyt Eu­roo­pan man­te­reel­le muu­ta­man vuo­den jäl­keen.

Ko­ro­ni 29-30.6.

Seu­raa­va ank­ku­ri­paik­kam­me o­li va­hin­ko. Kun o­lin en­sin luo­vis­kel­lut tun­te­ja em. nie­men lä­hei­syy­des­sä, saim­me hy­vää län­si­tuul­ta sen ver­ran, et­tä kou­ku­tim­me Ko­ro­niin, y­lem­mäs em­me nous­seet, em­me mai­hin­kaan. Ra­ken­nus­kan­ta o­li ra­pat­tu­a ja vaa­leil­la sä­vyil­lä hy­vin maa­lat­tu­a. Täi­sin uu­si il­mi­ö o­li, et­tä ta­lot o­li­vat saa­neet ka­tot, vaa­le­an-rus­ke­an-pu­nai­set har­ja- tai au­ma­kat­teet tii­les­tä. Ra­ken­net­tu mai­se­ma o­li taas muut­tu­nut ker­ral­la, i­ta­li­a­lai­seen suun­taan. Sin­ne­päin mat­kam­me­kin o­li e­dis­ty­nyt.

Ko­ro­nis­ta al­koi mu­ka­va kaak­kois­tuu­li kul­jet­ta mei­tä koh­ti Ve­ne­ti­ko-saar­ta. Kau­kai­suu­des­sa vas­taan­tu­li­jat, mm. ne­li­mas­to­park­ki Se­a Cloud, näyt­ti­vät tu­le­van lou­nais­tuu­les­sa. Em. saar­ta lä­hes­ty­es­säm­me me­ri näyt­ti muut­tu­van vaah­to­a­vak­si, ja vuor­ten y­li tu­le­vat puus­kat koh­ta rie­pot­te­li­vat­kin mei­tä, vaik­ka o­lim­me en­na­koi­neet jen­nin lä­hes si­sään rul­laa­mal­la. Tun­nin pääs­tä luo­vim­me jo kuin jär­vel­lä, ei puus­ki­a, ei aal­lok­ko­a, va­kaas­sa luo­teis­tuu­les­sa koh­ti Met­ho­ni­a, jo­ka o­li ta­voit­teem­me jo päi­vää ai­kai­sem­min.

Met­ho­ni 30.6-2.7.

Met­ho­ni­kin on mai­ni­o ank­ku­ri­paik­ka. Sen nie­mi ja sil­lä sei­so­va ve­net­si­a­lais­ten a­lun­pe­rin 1200-lu­vul­la ra­ken­ta­ma val­ta­va lin­noi­tus suo­jaa­vat val­lit­se­vil­la W-NW-tuu­lil­la. Se on suo­raan rei­til­lä il­man pi­tem­pi­ä poik­ke­a­mi­si­a Joo­ni­an­me­ren ja Ai­gei­an vä­li­sel­le lii­ken­teel­le. Mei­tä mat­ka­lai­si­a o­li pa­ri­kym­men­tä paa­til­lis­ta. Ai­van il­mi­ö­mäi­nen y­li­o­te o­li en­gels­man­neil­la, 9 ruuh­ta. Toi­si­na tu­li­vat I­tä­val­ta ja Rans­ka 3:lla, seu­raa­vi­na hol­lan­de­rit ja pai­kal­li­set kah­del­la. Ruot­sil­la ja Suo­mel­la o­li mi­ni­mie­dus­tus ja ih­me kyl­lä täl­lä­ker­taa Sak­sal­la sa­moin.

Ve­ne­tyy­pit o­li­vat har­vi­nai­sen e­pä­ho­mo­gee­ni­si­a, vain pa­ri Ba­va­ri­aa ja van­hem­paa rans­ka­lais­ta tyyp­pi­ä muu­ta­ma. Yk­si Nau­ti­cat 33 ja Fin­sai­lor 28 mah­tui­vat jouk­koon. A­lu­mii­nis­ta ja te­räk­ses­tä­kin o­li muu­ta­mi­a vään­net­ty.

Py­los 2- 4.7.

Nyt se NW-tuu­li, jo­ka aa­mul­la al­koi py­syi sa­ma­na, heik­ko­na, mut­ta jo­ten­ku­ten lou­vit­ta­va­na. Pa­ri meis­tä kym­men­kun­nas­ta, jot­ka Py­lok­seen siir­tyi­vät, tuo­hon hul­luu­teen syyl­lis­tyi. U­seim­mat sel­vit­ti­vät hy­pyn al­le pa­rin tun­nin. Meil­tä vei vii­si. Py­los­kin on hie­no paik­ka, ai­no­a jo­ka­sään sa­ta­ma ko­ko seu­dul­la. Syys­tä, ve­si­a­lu­e on Na­va­ri­non lah­ti, jol­ta ei myös­kään his­to­ri­aa puu­tu. Mie­len­kiin­toi­nen mei­tä­kin kos­ke­va his­to­ri­a on y­li 15:n vuo­den pi­tui­nen. O­len an­ta­nut ker­to­a it­sel­le­ni, et­tä Py­lok­sen ma­ri­na ra­ken­net­tiin mo­nen muun o­hel­la EU-ra­hoi­tuk­sel­la. Krei­kan o­ma o­suus o­li kui­ten­kin var­si­nais­ten ma­ri­noi­den val­mis­tu­es­sa ”ka­don­nut”. Ei e­nää ra­ken­net­tu huol­to- ei­kä hal­lin­to­ti­lo­ja, ei kyt­ket­ty ve­si­ä ei­kä säh­kö­jä. Joh­to­jen päät o­vat vie­lä tääl­lä o­le­mas­sa, roik­ku­mas­sa lä­hes jo­kai­sen tar­koi­te­tun ve­ne­pai­kan koh­dal­la lai­tu­rien reu­noil­ta, ja kaik­ki 264 ve­si­mit­ta­ri­a, las­kin ne, tu­lo-ja läh­tö­puo­len vent­tii­lei­neen, 534 kpl, o­dot­ta­vat vie­lä, et­tä niis­tä jos­kus ve­si vir­tai­si. Tus­kin! Ma­ri­naa ru­vet­tiin käyt­tä­mään sel­lai­se­naan, kes­ke­ne­räi­se­nä, u­seim­mi­ten kai il­man min­kään­lais­ta mak­su­a. Vuo­sien ku­lu­es­sa ”ma­ri­naan” o­vat a­set­tu­neet pai­kal­li­set pik­ku­ve­neet. Hy­vä niil­le, ja us­kon nii­den o­le­van sa­ta­ma­hal­lin­non kont­rol­lis­sa. Ti­laa on vie­lä rei­lus­ti mat­ka­lai­sil­le­kin.

San­to­ri­nin ma­ri­na­kin o­li sa­maa ”ra­ken­nus­sar­jaa”. Ei vet­tä, ei säh­kö­ä, ei hal­lin­to­ra­ken­nuk­si­a, ei mak­su­a vuo­si­kau­siin, mut­ta o­li­pa­han vaan San­to­ri­ni nyt pa­rin­kym­me­nen vuo­den ku­lut­tu­a jat­ko­ra­ken­net­tu, ve­det, säh­köt, wi­fi ja kont­to­ri ja saa­tu tar­koi­tet­tuun käyt­töön.

Ki­pa­ris­si­a 4-5.7.

A­jas­sa 1/3 ko­nei­le­mal­la pääs­tiin Ki­pa­ris­si­aan. O­lin van­ham muis­ti­ku­van mu­kaan va­roi­tel­lut Riit­taa, et­tä ank­ku­ri­paik­ka van­han loh­ka­re­aal­lon­mur­ta­jan ta­ka­na voi ol­la hei­lu­va. Ei ol­lut. Ra­haa o­li käy­tet­ty, kuin Kot­kan Mus­sa­lon sa­ta­miin. Sil­lä e­ro­tuk­sel­la, et­tä en saa­nut sel­vil­le mi­hin käyt­töön. Van­ha aal­lon­mur­ta­ja o­li uu­sit­tu ja jat­ket­tu tup­lak­si, eh­kä 500m:ksi. Toi­nen, 300-met­ri­nen o­li ra­ken­net­tu vas­ta­puo­lel­le sen muo­dos­ta­man kou­kun si­sään, jo­ten suo­ja mer­ta vas­taan on ke­sä­ke­leil­lä täy­del­li­nen. Mo­lem­mat, ja maa­o­suus li­säk­si, o­li va­let­tu lai­tu­reik­si, joi­ta o­li ki­lo­met­rin ver­ran. Niis­sä o­li kui­ten­kin por­ras­tuk­si­a jo ul­ko­päis­sä niin, et­tä i­sot a­luk­set ei­vät nii­tä voi hyö­dyn­tää: Mm. täys­ko­koi­si­a, har­vas­sa o­le­vi­a pol­la­rei­ta ei­vät taas pie­net voi oi­kein hyö­dyn­tää. Sou­tu­ve­ne­kor­keu­del­la lai­tu­rin reu­nan ja ve­si­pin­nan vä­lis­sä sen si­jaan o­li ti­he­äs­sä jo nyt ruos­tei­si­a kiin­ni­tys­lenk­ke­jä. Ei kai­ken jär­jen mu­kaan lai­tu­ri­fen­da­rei­ta­kaan var­ten.

Mis­tään var­si­nai­ses­ta sa­ta­ma­toi­min­nas­ta ei nä­ky­nyt merk­ki­ä­kään. Ka­la­paa­tit, joi­ta näyt­tää o­le­van mi­ni­maa­li­ses­ti voi­vat paik­kaa käyt­tää ja kai­ken­lai­set ve­neet tie­tys­ti. Me o­lim­me ank­ku­ris­sa lah­den kes­kel­lä muut vie­rai­li­jat 6 kpl lai­tu­rin kyl­jes­sä. Jos ra­ken­net­tai­siin vie­lä pis­to­lai­tu­rit mah­tui­si paat­te­ja tu­hat­kun­ta. Sel­lais­ta ve­to­voi­maa taas ei paik­ka­kun­nal­la o­le, mut­ta ei se o­le tär­ke­ää jos ra­hat sa­ta­maan on saa­tu.

2010-07-06 Ka­ta­ko­lon

Tän­ne pääs­tiin hy­vin ei­len il­ta­päi­vä­tuu­len voi­min. Ank­ku­roi­tiin vii­den po­ruk­kaan. Jo­han se näh­tiin tul­les­sa, et­tä lai­tu­reis­sa on ti­laa, mut­ta ank­ku­ri vie u­sein voi­ton. Tä­mä on ih­me­paik­ka, tai oi­ke­as­taan se ih­me­paik­ka lie­nee 30 ki­lo­met­rin pääs­sä o­le­va O­lym­pi­a. Siel­lä pi­det­tiin mui­noin ny­kyis­ten ur­hei­lu­juh­lien e­si­ku­vi­a, ja nyt nii­tä van­ho­ja, ri­so­ja ki­vi­ä ryn­tää kat­so­maan tu­han­si­a ih­mi­si­ä päi­vit­täin. Mel­koi­nen o­sa tu­ris­teis­ta tu­lee Ka­ta­ko­lo­nis­sa vie­rai­le­vis­ta ris­tei­ly­a­luk­sis­ta. Tä­nään nii­tä o­li kak­si, vä­hin­tään 2000 hen­ke­ä kum­mas­sa­kin. Bus­sil­la sin­ne ja ta­kai­sin ja toi­nen jo pe­ruut­ti lai­tu­ris­ta klo 13.

Kos­ka en o­le pit­kään ai­kaan kir­joit­ta­nut kreik­ka­lai­ses­ta sa­ta­ma­ra­ken­ta­mi­ses­ta, mai­nit­sen ly­hy­es­ti: Ta­ka­vuo­si­na, kun tääl­lä kä­vim­me, o­li tän­ne juu­ri val­mis­tu­nut ma­ri­na. Ke­nen ra­hoil­la ei kuu­lu tä­hän, mut­ta sii­nä se o­li val­mii­na lai­tu­rei­neen, pont­too­nei­neen, aal­lon­mur­ta­ji­neen. Yh­tään ve­net­tä sii­nä ei ol­lut. En tie­dä syy­tä, vaan o­lim­me kaik­ki pe­rä­kiin­ni­tyk­ses­sä van­has­sa ran­ta­ta­lai­tu­ris­sa.

Aal­lon­mur­ta­ja­lai­tu­rit o­vat ma­ri­nas­ta vie­lä­kin jäl­jel­lä, ja niis­sä on e­pä­ta­lou­del­li­ses­ti lä­hin­nä pai­kal­li­si­a pik­ku­paat­te­ja har­vak­sel­taan. O­vat pont­too­nit­kin jäl­jel­lä, mut­ta ne on nos­tet­tu hyl­ky­ta­va­ra­na pit­kin ran­to­ja. En lain­kaan ih­met­te­le, et­tei­vät ne o­le tal­vi­myrs­kyis­tä sel­vin­neet, mut­ta o­li­si jon­kun pi­tä­nyt se tie­tää e­tu­kä­teen­kin.