2010-06-26 San­to­ri­nil­ta Fo­le­gand­ro­sin kaut­ta Mi­lok­sel­le

Tä­tä kir­joit­ta­es­sa klo 2200 Pe­lo­pon­ne­sok­sen i­täi­sim­pään sor­meen Cap Ma­le­an nie­meen on 20 mai­li­a. Aa­mul­la a­je­lim­me A­pol­lo­ni­as­ta ty­ve­nes­sä ko­neel­la nel­jä tun­ti­a, sit­ten o­dot­te­lim­me hen­käyk­si­ä pa­ri li­sää 1-2 sol­mun vauh­dil­la. Muu­ta­man tun­nin ve­ti oi­kein mu­ka­vas­ti vii­den sol­mun pin­taan ja nyt taas ke­ve­nee. Pit­käs­tä ai­kaa a­je­lem­me tuu­li­pe­rä­si­mel­lä, kos­ka ar­ve­lin hen­käyk­set vaih­te­le­vik­si. Ei o­le tar­vin­nut trim­ma­ta ko­vin pal­jo­a, kun Väis­ki huo­mi­oi shif­tit.

Jut­tu­a on tul­lut har­vak­seen. Yh­tey­det­kin o­vat ol­leet huo­not, pait­si Vlic­ha­das­sa saim­me­kin wi­fin pe­laa­maan läp­pä­rin si­säi­sel­lä an­ten­nil­la, e­li suo­raan ul­ko­pöy­däl­täm­me. Ir­to­an­ten­nis­sam­me, veik­kaan liit­ti­mi­ä, on kat­kos.

Vie­lä toi­se­na aa­mu­na San­to­ri­nil­la pai­ne­lim­me e­kal­la aa­mu­bus­sil­la Fi­raan. Siel­tä jat­koim­me seu­raa­val­la saa­ren poh­jois­pään Oi­aan. Ai­ka no­pe­as­ti, pa­ris­sa tun­nis­sa, se­kin o­li lä­pi­kä­vel­ty. To­sin ei vie­lä käy­ty al­haal­la ran­nas­sa­kaan, jon­ne pää­see tie­tä pit­kin tai toi­saal­le por­tai­ta. Mi­kä­li mah­dol­lis­ta Oi­a on vie­lä siis­tim­mäs­sä kun­nos­sa, kuin Fi­ra. Sin­ne näyt­ti­vät ma­joit­tu­neen kai­ken maa­il­man tai­tei­li­jat. Vas­taa­vas­ti o­li­vat ta­lo­jen sei­nät ja ku­jat oi­val­ta­vas­ti ko­ris­tel­tu­ja, van­ho­ja e­si­nei­tä, ai­ro­ja, ruo­re­ja, ruk­ke­ja. Jo­ka toi­nen puo­ti o­li gal­le­ri­a ja toi­nen puo­li kaup­pa­si mat­ka­muis­to­ja. Mah­tui sin­ne vä­lei­hin vie­lä pie­ni­ä, maa­lauk­sel­li­si­a ho­tel­le­ja­kin. Nii­tä­hän ei muus­ta, yh­tä pie­ni­muo­toi­ses­ta ra­ken­nus­kan­nas­ta e­ro­ta kuin kyl­teis­tä. Siis­ti­ä o­li siel­lä mis­sä mat­kai­li­joi­den vir­ta huo­kai­li kai­ken kau­neu­den näh­des­sään. Mut­ta tyh­jil­lä rau­ni­o­ton­teil­la ja kort­te­lei­den ta­ka­puo­lel­la, jon­ne tu­ris­tit ei­vät niin u­sein ek­sy, ros­kat ja ro­mut kil­pai­li­vat pai­kas­ta au­rin­gos­sa. Ja mi­täs se, mi­nä­kin jo o­lin ot­ta­nut sa­ta ku­vaa­ni siel­tä siis­tim­mäl­tä har­jan­teen hui­pul­ta.

Vlic­ha­das­ta, sa­ta­ma on muu­ten al­tis ma­ta­loi­tu­maan ja au­kol­la­kin o­li vain pa­ri met­ri­ä vet­tä, läh­ties­sä tuu­li o­li juu­ri he­rää­mäs­sä ja mi­tä il­mei­sim­min se o­li­si vie­nyt suo­raa pää­tä Fo­le­gand­ro­sin sa­ta­maan. Pää­tin San­to­ri­nin SW-kul­mal­la, et­tä me­nem­me kraat­te­rin lä­pi. Pi­ti vie­lä luo­da sil­mäys noi­hin jyrk­kiin sei­nä­miin, ja nii­den hui­pul­la kö­köt­tä­viin kau­pun­kei­hin, nyt ve­sil­tä. Ko­nei­luk­si­han se kraat­te­ri me­ni. Vas­ta em. Oi­an ky­län si­vuu­tet­tu­am­me, saim­me tuu­len, jos­sa he­ti pi­ti ä­hel­tää i­soon rei­vi. Ai­ka hom­ma suo­raan puo­mil­le il­man plo­ke­ja ja vins­se­jä, mut­ta pa­rem­pi teh­dä se hy­vän sään ai­ka­na, ja vas­ta jat­kos­sa tar­vit­tes­sa rul­la­ta jen­ni­ä. Pi­tää kai suun­ni­tel­la vä­li­ai­kai­set plo­kit.

20-24.6. Fo­le­gand­ros, Ka­ra­vos­ta­si 36 36,83 N; 24 56,92 E

Saar­ten vä­li on vain pa­ri­kym­men­tä mai­li­a, mut­ta muu­ta­maa mai­li­a en­nen pe­ril­le­pää­sy­ä, pi­ti jen­ni­kin rul­la­ta mel­kein ko­ko­naan si­sään. Sel­lai­set o­li­vat pu­hu­rit. Nii­tä sit­ten kol­me päi­vää kuu­los­tel­tiin. Pi­tää­kö kouk­ku, vai...? Pi­ti kai­kil­la. Mei­tä o­li sii­nä e­nim­mil­lään kym­men­kun­ta tuu­len­pi­tä­jää. He­ti al­kuun co­ast gu­ar­di käs­ki mei­dät si­sem­mäk­si poik­ke­a­vien lai­vo­jen tiel­tä. Ja si­tä sa­maa hom­maa he pil­lil­lä vi­hel­te­li­vät uu­sil­le tu­li­joil­le al­va­riin­sa.

Meil­lä nyt on O­dys­seuk­sen ai­kai­nen pi­lot­ti, mut­ta kir­jo­jen te­ki­jöi­den kan­nat­tai­si seu­ra­ta lai­vo­jen ma­nöö­ve­rei­tä ja vä­lit­tää nii­den mu­kai­set ank­ku­roin­ti­oh­jeet. Ker­taa­kaan ei lai­vo­jen o­li­si ol­lut pak­ko tul­la ve­nei­den tun­tu­maan, mut­ta jot­kut kip­pa­rit ha­lu­si­vat kään­nök­sen­sä juu­ri sii­nä teh­dä. Lai­vo­ja kä­vi e­nim­mil­lään 5-6 päi­väs­sä, ja nii­den ma­nöö­ve­rit tar­jo­si­vat­kin mi­nul­le mie­luis­ta ja mie­len­kiin­tois­ta kat­sel­ta­vaa. Ai­ka­moi­si­a lai­van­kä­sit­te­li­jöi­tä. Jos­kus 150-met­ri­nen paat­ti roik­kui vain ramp­pin­sa ja pa­rin pe­rät­ros­sin va­ras­sa pis­kui­sen lai­tu­rin pääs­sä, sa­mal­la kun au­tot a­joi­vat si­sään ja u­los. Ja nii­nä päi­vi­nä ja öi­nä tuu­li 20-met­rin pin­taan!

Sa­ta­mas­ta o­li 3,3 km ky­lään hy­vää as­falt­ti­tie­tä. Kes­ki­päi­vän kuu­muu­des­sa, mo­ko­mal­la mat­kal­la­kin ki­ta­la­ki o­li kui­va, kun be­duii­nin tos­su, ve­si­pul­lois­ta huo­li­mat­ta. Gps näyt­ti nou­suk­si 210 m, jo­ten tu­li­han sii­nä san­daa­le­ja va­jaa tun­ti nos­tel­luk­si­kin. Kun pa­lat­tiin bus­sil­la, niin ai­no­as­taan py­sä­kil­tä pe­ruut­ta­mi­seen ja e­kaan 50 met­riin lin­ju­ri tar­vit­si ve­to­a. Lo­pun se las­ket­te­li puh­taas­ti jar­ruil­la ja ko­neel­la jar­ru­tel­len. Seu­raa­val­la ker­ral­la kä­ve­lim­me­kin e­des­ta­kai­sin.

Fo­le­gand­ros on kuu­den mai­lin pi­tui­nen ja run­saan mai­lin le­vyi­nen ja yk­si ka­ruim­pi­a a­sut­tu­ja saa­ri­a Krei­kan­kin mit­ta­puul­la. Sen mu­se­o­kin, jäi käy­mät­tä, kuu­le­ma kes­kit­tyy ker­to­maan niis­tä kei­nois­ta, jot­ka y­leen­sä mah­dol­lis­ta­vat niin ka­run saa­ren a­sut­ta­mi­sen. Kä­ve­lyil­läm­me näim­me pis­kui­si­a vi­han­nes- ja vii­ni­vil­jel­mi­ä. Eh­kä jo­ku­nen aa­ri vil­jaa­kin o­li kor­jat­tu ke­vääm­mäl­lä. Pi­hoil­la kas­voi, var­maan kas­te­lun tur­vin ny­ky­ään, joi­tain he­del­mä­pui­ta. Ai­no­as­taan vii­ku­na­puu, tum­man­vih­rei­ne, i­soi­ne leh­ti­neen tun­tui viih­ty­vän ja te­ke­vän he­del­mi­ä­kin o­mi­neen. U­sein niis­sä o­li vie­lä e­del­li­sen­kin vuo­den sa­to kor­jaa­mat­ta. Jos sa­noi­si pa­has­ti, jo­ta en tee, niin vain ih­met­te­li­si ku­kas si­tä nyt puu­hun tai pen­saa­seen, kun EU e­lät­tää. Lie­kö se­kin siel­lä mu­se­on kei­no­jen jou­kos­sa.

Naa­pu­rim­me rans­ka­lai­nen, Ber­nard, me­loi meil­le ker­to­maan, et­tä o­li sei­lail­lut ko­ti­ve­sil­tään Bre­tag­nes­ta Suo­meen­kin. Ke­hai­si sii­nä sa­mal­la Ii­rik­sen suo­ri­tus­ky­ky­ä, kun o­lim­me tul­les­sa a­ja­neet o­hi hä­nen vii­mei­sen pääl­le hie­nos­ta 40-jal­kai­ses­ta a­lu­mii­ni­ve­nees­tään, pys­ty­keu­la ja tup­la­pe­rä­si­met pin­na­oh­jauk­sel­la. Sa­noi vie­lä o­le­van­sa kil­pa­pur­jeh­ti­ja. Syy­tin ta­pauk­ses­ta uut­ta ge­no­aam­me.

24-26.6. Mi­los, A­pol­lo­ni­a

Ei­pä­hän ol­lut taas­kaan pit­kä mat­ka seu­raa­vaan koh­tee­seen va­jaat 25 mai­li­a. Mut­ta ei­pä ol­lut pal­jon tuul­ta­kaan. Ber­nard­kin a­joi ko­neel­la o­hi ja myö­hem­min, kun kum­pi­kin y­ri­tim­me sei­la­ta van­has­sa jyr­käs­sä aal­lo­kos­sa, ve­nyt­ti e­del­leen ra­ko­a. Sa­mal­le ank­ku­ri­pai­kal­le pää­dyim­me.

Yöl­lä he­rä­sim­me ko­viin puus­kiin ja sa­la­moin­tiin. Vie­lä tun­nis­tim­me il­mi­ön, vaik­ka e­del­li­ses­tä on y­li nel­jä kuu­kaut­ta. Kun pis­tim­me pääm­me u­los luu­kus­ta o­hit­sem­me sei­la­si, kyl­jit­täin pu­hu­riin, il­lal­la vie­reem­me ank­ku­roi­nut Be­ne­tau 50, A­me­ri­kan lip­pu, sak­sa­lai­nen ko­men­to­kie­li. Nyt ei nä­ky­nyt lii­ket­tä. Vil­kut­te­lin lam­pul­la u­se­aan ot­tee­seen, kun paat­ti va­lui koh­ti ki­vik­ko­ja, il­mei­sen on­nis­tu­nees­ti se yht’äk­ki­ä siel­tä por­hal­ti­kin sel­vil­le ve­sil­le.

O­li o­mas­sa­kin o­los­sa vah­ti­mis­ta, sil­lä puus­kaat o­li­vat to­del­la ra­ju­ja, mut­ta kes­ti­vät kai pa­riin ot­tee­seen kor­kein­taan var­tin. Sa­det­ta­kin saim­me, mut­ta hil­li­tys­ti, ei lain­kaan kaa­ta­mal­la, ja kouk­ku pi­ti.

Mi­lok­sen pi­tuus­mi­tat o­vat y­li tup­la­ten Fo­le­gand­ro­sin e­li se on pin­ta-a­lal­taan jo mo­nin­ker­tai­nen. Niin myös his­to­ri­al­taan, sil­lä Mi­los o­li mui­nai­sen maa­il­man kuu­lu maa­pe­räs­tään löy­ty­väs­tä ob­si­di­as­ta, en­pä tie­dä ko­ti­kie­lis­tä sa­naa, työ­ka­lu­jen ja e­ten­kin a­sei­den ma­te­ri­aa­lis­ta. Kuu­le­ma ai­no­a tun­net­tu paik­ka sii­hen ai­kaan, ja a­sei­ta, nii­tä jo näil­lä­kin seu­duil­la to­del­la tar­vit­tiin ja käy­tet­tiin. Jos o­vat so­dat ja hä­vi­tyk­set y­li pyyh­käis­seet, niin o­vat mo­nien kult­tuu­rien ke­sym­mät­kin ai­nek­set mi­no­a­lai­ses­sa löy­tyy ja my­ke­ne­läi­ses­sä. A­tee­na on val­loit­ta­nut ja hal­lin­nut. Roo­ma­lai­set ja turk­ki­lai­set o­vat myös jäl­ken­sä jät­tä­neet.

Jos nyt lu­et­te­len­kin mat­kai­lu­e­sit­teen koh­ti­a, niin kyl­lä mei­dän koh­dal­la u­seim­pien saar­ten sy­väl­li­sem­pi tut­ki­mi­nen on jää­nyt vä­hiin. Mi­lok­sel­la­kin lin­ja-au­toi­lim­me pää­kau­pun­ki A­da­ma­siin kol­mek­si tun­nik­si, mut­ta siel­lä­kin en­sim­mäi­nen kiin­nos­tuk­sen koh­de o­li sa­ta­ma ja siel­lä o­le­vat ve­neet. Pa­lat­tu­am­me o­lim­me­kin val­miit tä­mä­naa­mui­seen läh­töön.

En voi sa­no­a, et­tä ei his­to­ri­a kiin­nos­tai­si. Mi­tä suu­rim­mas­sa mää­rin, mut­ta vii­me ai­koi­na on mie­les­sä ol­lut puo­min kor­jaus Joo­ni­an­meern puo­lel­la, jo­ten me­nok­si taas. Ja toi­saal­ta, ei niis­tä ki­vi­ka­sois­ta ai­na tolk­ku­a pai­kan pääl­lä­kään saa, mut­ta in­nos­taa se jos­kus myö­hem­min kir­jo­jen kaut­ta a­si­oi­ta lä­hes­ty­mään, kun on seu­dul­la pi­kai­ses­ti­kin vie­rail­lut.

Vii­mei­sim­mät vii­sas­te­lu­ni

Fo­le­gand­ro­sil­la pää­tie­tä on 12 km ja sii­hen joi­tain pie­nem­pi­ä pol­ku­ja li­säk­si. Kä­vel­len­kin jo­ka met­rin niis­tä va­el­te­li­si muu­ta­mas­sa päi­väs­sä, mut­ta ei! Cho­ran jo­ka toi­nen fir­ma on ma­joi­tus­ta, pik­ku­ho­tel­le­ja, a­par­to­men­tok­si­a tai huo­nei­ta vuok­ral­le. Se toi­nen puo­li fir­mois­ta on a­jo­neu­vo­vuok­raus­ta e­li jo­ka toi­sel­la ton­til­la on aa­rin jos ei kah­den ver­ran mo­po­ja, mönk­kä­rei­tä ja pik­ku­au­to­ja, jot­ka var­si­nai­sen eu­roop­pa­lai­sen mat­kai­lu­se­sonk­gin ai­ka­na tie­tys­ti pär­rää­vät kil­paa. Sa­no­mat­ta­kin on sel­vää, et­tä il­man Fo­le­gand­ro­sin au­to­vuok­raa­moi­ta maa­il­ma pe­las­tui­si. Mil­tä? Hy­vää lo­ma­fii­lis­tä!

Sa­ta char­ter­ve­net­tä on näh­ty, vii­del­lä pur­jeet le­väl­lään. Ei­vät tuu­let kai­ken ai­kaa o­le suo­si­neet, mut­ta nä­kyy ko­ne­a­jo mais­tu­van myös pur­je­tuu­lel­la. Mik­si vuok­ra­ve­neet o­vat pur­je- ei­kä moot­to­ri­paat­te­ja? A­lan nä­kö­jään kir­joit­taa it­se­ä­ni pus­siin. O­len­han ai­na sa­no­nut e­päi­li­jöil­le. Os­ta pur­je­ve­ne, on ai­na­kin mah­dol­lis­ta pur­jeh­ti­a.