2010-05-08 ASH­KE­LON, IS­RA­EL

Kuu­den­nen päi­vän aa­mu­na ko­ne puk­sut­ti ke­veil­lä kier­rok­sil­la, ja plä­kä­nä öl­jyi­ses­ti aal­toi­le­va Vä­li­me­ri so­li­si keu­las­sa. Aiem­pi kir­kas ho­ri­sont­ti o­li häi­py­nyt au­te­ree­seen au­rin­gon nous­tu­a, ja vas­ta kol­men mai­lin e­täi­syy­del­tä al­koi Kaa­naan maa, Lu­vat­tu maa, Pa­les­tii­na, Is­ra­el nä­ky­ä. Maal­la on ja on ol­lut mon­ta ni­me­ä, riip­pu­en sii­tä mil­loin ja ku­ka on ker­to­mas­sa.

Aal­lon­mur­ta­jan ro­soi­nen sil­hu­et­ti piir­tyi e­teem­me. Pi­an e­rot­tui­vat si­tä ym­pä­röi­vät jät­ti­mäi­sil­tä näyt­tä­vät ra­ken­nuk­set. Nii­den por­ras­te­tut par­ve­ke­hyl­lyt nou­si­vat ran­ta­tör­män mu­kai­ses­ti. Ho­tel­le­ja, yk­si­tyi­a­sun­to­ja, lo­ma-a­sun­to­ja? Ai­na­kin nii­tä riit­ti kau­as nä­kö­pii­rin ää­res­tä toi­seen jat­ku­van hiek­ka­ran­nan maan puo­lel­la.

Ta­po­je­ni vas­tai­ses­ti il­moi­tin tu­los­tam­me jo pa­ri tun­ti­a en­nak­koon, ja saa­mie­ni oh­jei­den mu­kaan o­lin teh­nyt sen jo­pa e­mai­lil­la muu­ta­ma päi­vä ai­kai­sem­min.

Aal­lon­mur­ta­jan pää­tä kier­tä­es­säm­me, a­jo-oh­jei­ta sa­te­li tiu­haan. Me­hän uim­me aa­mu­kas­tees­sa­kin 1,7 sy­väy­del­lä, mut­ta al­le kol­men met­rin kai­ku näyt­ti, pien­tä i­mu­ruop­paa­jaa lä­hes­ty­es­säm­me. Sa­ta­ma toi­vot­taa ter­ve­tul­leek­si nel­jän met­rin sy­väyk­sel­lä, mut­ta tal­vi­myrs­kyt siir­tä­vät hiek­kaa ma­ri­nan au­kon tu­kok­si, ja par­hail­laan o­li me­nos­sa vuo­sit­tai­nen väy­län en­nal­leen ruop­paus.

YS­TÄ­VÄL­LI­NEN, TIUK­KA VAS­TAA­NOT­TO

Pa­ri nuo­reh­ko­a mies­tä si­vii­leis­sä ot­ti­vat na­rut vas­taan tul­li­lai­tu­ris­sa ja ryh­tyi­vät työ­hön­sä. Toi­nen me­ni si­sään ja ky­syi saa­ko kat­sel­la paik­ko­ja, ja o­soit­te­li kaap­pe­ja ja laa­ti­koi­ta, joi­ta Riit­ta au­koi­li si­tä mu­kaa. Tar­kas­tus y­let­tyi vain help­poi­hin oi­kei­siin säi­ly­tys­paik­koi­hin, ei­kä lain­kaan pun­ka­na­lu­siin sun mui­hin ”kät­köi­hin”.

Toi­nen ka­ve­ri is­tu­ma­laa­ti­kos­sa ky­se­li mat­kas­tam­me: Kaut­ta kau­ko­ran­tain e­det­tiin A­ra­bi­mai­hin, ja sit­ten al­koi­vat­kin ky­sy­myk­set ti­hen­ty­ä ja tiu­ken­tu­a. Mik­si me­nit­te O­ma­niin? On­ko siel­lä tut­ta­vi­a? Sait­te­ko min­kään­lais­ta lä­he­tys­tä tuo­ta­vak­si? O­man­han on mei­kä­läi­sil­le ai­van va­ki­o­py­säk­ki ros­vo­ran­ni­kon y­li­tyk­seen val­mis­tau­tu­mi­ses­sa, ja tie­si­vät­hän ”a­gen­tit” var­maan tä­män. Je­me­nin ja E­gyp­tin a­ra­bit si­vuu­tet­tiin­kin sit­ten vä­hin ää­nin. Koh­te­li­ai­suus ja jo­pa ys­tä­väl­li­syys ei mis­sään vai­hees­sa e­des ra­koil­lut.

Maa­han­tu­lo­po­lii­sin, kau­nis nai­nen, toi­mis­tos­sa jat­ket­tiin. Täy­tin vain pa­ri pa­pe­ri­a ja pa­ri muu­ta ni­mi­kir­joi­tus­ta tar­vit­tiin. Nei­ti/rou­va o­li kui­ten­kin ko­ko a­jan pu­he­li­nyh­tey­des­sä jo­hon­kin. Hep­re­al­ta kuu­los­ti ja tai­si sa­nan­mu­kai­ses­ti ol­la­kin, mut­ta u­sein tois­tu­va O­man ja Fin­lan­di­a sii­tä­kin kie­les­tä ja il­mei­ses­ti mei­dän reis­sum­me vai­heis­ta e­rot­tui­vat. Ai­ka no­pe­as­ti hom­ma hoi­tui ja vir­kai­li­ja tar­jou­tui o­le­maan lei­maa­mat­ta pas­se­jam­me, et­tei mah­dol­li­nen seu­raa­va A­ra­bi­maam­me tys­sää ran­noil­leen pää­sy­ä.

Pa­ri pa­pe­ri­a tar­vit­tiin vie­lä sa­man ta­lon ma­ri­na­toi­mis­tos­sa, mut­ta niin nii­tä tar­vi­taan jo­ka pai­kas­sa.

ASH­KE­LON Ash­ke­lon ma­ri­na on suo­ral­le hiek­ka­ran­nal­le aal­lon­mur­ta­jal­la suo­jat­tu 600 ve­ne­pai­kan sa­ta­ma. Kiin­tei­siin, tu­ke­viin ja le­vei­siin, run­saan met­rin kor­kui­siin be­to­ni­lai­tu­rei­hin kiin­ni­ty­tään paa­lu­jen vä­lis­tä a­ja­mal­la ja nii­hin paa­tin toi­nen pää kiin­nit­tä­mäl­lä. Vä­li­me­ren vuo­ro­ve­si­hän on o­le­ma­ton ku­ten muu­kin ve­den­kor­keu­den vaih­te­lu. Ma­ri­nan hin­ta­lis­tan mu­kaan mak­sam­me päi­väs­sä 13 € ve­si­neen, säh­kö mit­ta­rin mu­kaan tai 61 € tai 243 € kuu­kau­des­sa. Pe­rus­tee­na on ve­ne­ko­ko ne­li­öi­nä, pi­tuus x le­veys, ai­ka oi­keu­den­mu­kai­nen las­ku­ta­pa.

Ku­ten tu­lo­lau­sees­sa ker­roin, val­ta­vi­a ho­tel­li-, a­suin- ja lo­ma-a­sun­to­komp­lek­se­ja on pal­jon. Ei pel­käs­tään ran­nan tun­tu­mas­sa vaan ko­ko kau­pun­ki­ku­va on mas­sii­vi­si­a a­suin­ra­ken­nus­ryh­mi­ä jo­ka puo­lel­la. Ta­lot o­vat pal­jol­ti ai­van uu­den nä­köi­si­ä. Uu­si­a­han ei voi näin pal­jon ker­ral­la nous­ta­kaan, mut­ta o­vat hy­vä­kun­toi­si­a. Eh­kä hiek­ka­ki­ven vä­ri ja pin­noit­teen laa­tu o­vat niin hy­vi­ä ja hy­vin säi­ly­vi­ä, et­tä van­hem­mat­kin uu­sil­ta näyt­tä­vät.

A­ra­bi­an nie­mi­maan ja Pu­nai­sen­me­ren ran­to­jen jäl­keen vih­re­ät is­tu­tuk­set ja puis­tot o­vat ih­met­tä meil­le. Kyl­lä il­mas­to tääl­lä­kin var­sin kui­va ol­la, mut­ta vet­tä on ja va­raa se­kä ha­lu­a kas­te­luun e­nem­män.

Suo­ja­tei­tä ei myös­kään ol­la Aus­sin jäl­keen näh­ty, pu­hu­mat­ta­kaan, et­tä jo­ku au­to py­säh­tyi­si ka­dun y­li­tys­täm­me jo­pa en­na­koi­maan. Hie­not, mo­ni­kais­tai­set ko­koo­ja­ka­dut ris­tei­le­vät kau­pun­ki­a lii­ken­neym­py­röi­neen ja TOI­MI­VI­NE lii­ken­ne­va­loi­neen on jo ai­van uut­ta. Lii­ken­neym­py­röis­sä on jär­jes­tään vah­vat siis­tit me­tel­li­ai­dat oh­jaa­mas­sa ja­lan­kul­ki­joi­ta ai­no­as­taan suo­ja­tei­den koh­dal­le. Kei­tä ja­lan­kul­ki­joi­ta? Mei­tä. Mui­ta ei ol­la vie­lä näh­ty kuin to­rin ja su­per­mar­ke­tin lä­hei­syy­des­sä y­din­kes­kus­tas­sa.

Yh­den kaup­pa­reis­sun jäl­keen en o­saa hin­ta­ta­sos­ta pal­jon sa­no­a. On se lä­hem­pä­nä eu­roop­pa­lais­ta kuin E­gyp­ti­läis­tä. Eh­kä kaik­ki ei­vät o­le sen­tään hin­nal­taan kym­men­ker­tais­te­neet ku­ten polt­to­ai­neet.