2010-02-24 klo 1200, 9 12 N; 69 00 E, A­ra­bi­an­me­ri

Vä­hän y­li kak­si vuo­ro­kaut­ta on mat­kat­tu. Sa­la­la­hiin on jäl­jel­lä 990 mai­li­a.

Chi­mu nos­ti ank­ku­rin­sa var­tin jäl­keem­me Ul­ga­nis­sa. A­lun ge­naak­ke­ri­a­jos­sa saim­me sen het­ken pi­det­ty­ä ta­ka­nam­me. Il­lan­suus­sa se o­li si­vul­lam­me ja seu­raa­va­na päi­vä­nä klo 12:n vhf-yh­tey­des­sä jo 17 mai­li­a e­del­läm­me. Us­koin, et­tä se nyt o­li­si jo ol­lut kuu­lu­mat­to­mis­sa, mut­ta Sirk­ka-Lii­sa ja Ti­mo o­li­vat­kin hie­man hi­das­ta­neet ja li­sän­neet e­tu­mat­kaa vain 10 mai­li­a. Ai­van pien­tä, pa­ri­tun­tis­ta plä­kää lu­kuu­not­ta­mat­ta tuul­ta on riit­tä­nyt koh­tuul­li­ses­ti, N-NE 2-7 m/s. Ei­len pi­ti rul­la­ta jen­ni­ä muu­ta­ma kier­ros. Muu­ta­ma ka­la­lai­va on vi­lah­ta­nut nä­ky­vis­sä, mut­ta mui­ta a­luk­si­a ei o­le nä­ky­nyt, vaik­ka o­lem­me pi­lot­ti­kart­to­jen So­cot­ra-Sri Lan­ka-lin­jal­la. Maa­il­ma on muut­tu­nut. Ne rei­tit, jot­ka A­mi­ra­li­teet­ti vuo­si­sa­to­jen ai­ka­na tut­ki sää- ja me­ri­vir­ta­o­loil­taan ja hy­vik­si ha­vait­si o­vat so­ma­li­me­ri­ros­vot siir­tä­neet kau­em­mas Af­ri­kan­sar­ves­ta. U­li­gan

Se mi­tä kir­joi­tin U­li­ga­nis­ta pa­rin päi­vän ko­ke­muk­sel­la, ei juu­ri muut­tu­nut vii­kon­kaan viet­tä­mi­sel­lä.

Saa­ri on mie­les­tä­ni to­si hy­vä, help­po ja yk­sin­ker­tai­nen py­säh­dys­paik­ka näi­den me­rien y­li­tyk­sil­lä. Jos vii­pyy vain kol­me vuo­ro­kaut­ta jää ai­no­ak­si vi­ral­li­sek­si ku­luk­si 4 USD ank­ku­ri­mak­su ko­ko a­jal­ta. Sii­hen saa vie­lä viet­tää nel­jän­nen sa­ta­ma­yön, jo­ten le­po­a ja lii­kun­taa on mah­dol­lis­ta saa­da en­nen seu­raa­vaa me­ri­mat­kaa.

Ai­van ku­ten en­na­koin, meil­le tu­li li­säk­si a­gent­ti­ku­lut 30 USD.

Sai­lors Choi­se-puo­ti yl­lät­ti mei­dät en­sin hy­väl­lä he­del­mä-vi­han­nes­tar­jon­nal­laan, a­na­nas­ta, ba­naa­ni­a, o­me­noi­ta, ap­pel­sii­ne­ja, pork­ka­naa, kaa­li­a ja to­maat­te­ja, ai­na­kin, mut­ta päi­vien ku­lu­es­sa uut­ta myy­tä­vää e­del­lis­ten lo­put­tu­a ei vie­lä il­mes­ty­nyt.

Li­haa ja ka­naa o­li tar­jol­la pa­kas­tee­na.

Läh­ties­sä kä­vim­me I­ma­din kans­sa hom­maa­mas­sa meil­le vih­rei­tä ba­naa­ne­ja e­rääs­tä ky­län ta­los­ta. Siis­tey­den ky­läl­lä ja sii­vot­to­mien ros­ka­lä­jien toi­saal­la pol­ku­jen var­sil­la ris­ti­rii­ta jäi vai­vaa­maan. Sa­moin pe­rin­tei­sen y­rit­te­li­äi­syy­den, ka­las­ta­mi­sen, ko­tie­läin­ten­pi­don, puut­tu­mi­nen myös as­kar­rut­ti. O­vat­ko ta­sai­sen nä­köi­ses­ti ja­kau­tu­nut hy­vin­voin­ti, TV ja sa­tel­liit­ti­an­ten­nit vie­rot­ta­neet ky­lä­läi­set van­hois­ta pe­rin­tei­sis­tä e­lin­kei­nois­ta? Kyl­lä kai.