28.8.2009 Dar­win

Nyt se on näh­ty, Aust­ra­li­a, i­han ko­ko­naan, a­lus­ta lop­puun, 168 mi­nuu­tis­sa! Paa­tos­ta ja pa­te­ti­aa o­li ai­van riit­tä­väs­ti, sa­tu ai­kui­sil­le, mut­ta e­läy­ty­mis­tä aut­toi ul­koil­ma­te­at­te­ri, jos­sa fil­min täh­ti­tai­vas jat­kui to­del­li­se­na val­ko­kan­kaas­ta päi­dem­me pääl­le. Juo­nes­sa to­tuu­den sie­me­ni­ä, ja­pa­ni­lais­ten hyök­käys tän­ne ja al­ku­a­su­ka­son­gel­ma jo sil­loin. Kos­ka ker­to­mus si­joit­tui ko­ko­naan Dar­wi­niin ja sen ym­pä­ris­töön, se sai meil­tä muu­ta­man li­sä­pis­teen. Me­ren­ku­lul­li­si­a­kin to­si­se­kun­te­ja fil­mis­sä vi­lah­ti. Dar­wi­nin sa­ta­maa par­ru­lai­tu­rei­neen ei ol­lut pal­jon tar­vin­nut e­hos­taa, ja lap­set vi­hol­li­sen kyn­sis­tä pe­las­ta­nut, en­ti­nen hel­mi­lug­ge­ri, kul­jet­taa tu­ris­te­ja jo­ka il­ta o­hit­sem­me An­ni­ki.ni­mi­se­nä.

Ank­ku­ri­paik­kam­me Cul­len Ba­y ma­ri­nan e­dus­tal­la on o­soit­tau­tu­nut koh­tuul­li­sek­si. A­luk­si o­li rei­lu i­tä­tuu­li, mut­ta sen hei­ken­nyt­ty­ä il­ta­päi­vi­sin, me­ri­tuu­li kään­tyy poh­joi­seen ja luo­tee­seen­kin, saa­den ve­den läik­ky­mään ym­pä­ril­läm­me. Ko­vin ryn­ky­tys kes­tää vain kol­mi­sen tun­ti­a ja puo­let sii­tä joh­tuu voi­mak­kaas­ta vuo­ro­ve­si­vir­tauk­ses­ta. Jol­la­mat­kan kuop­pai­suu­den ta­ki­a siir­ryim­me­kin ai­van aal­lon­mur­ta­jan tun­tu­maan, juu­ri ka­ta­ma­raa­ni­lii­ken­teen rei­tin ul­ko­puo­lel­le.

Kir­joi­tin ai­kai­sem­min, et­tä paik­kam­me on suo­ja­ton län­si­puo­lel­ta A­ra­fu­ra­me­ren ää­rel­lä, mut­ta on meil­lä hiek­ka­särk­käm­me. Nyt juu­ri val­lin­neen kor­ke­an vuo­ro­ve­den ai­kaan, jol­loin nou­su- ja las­ku­ve­den e­ro o­li 7,1 m, särk­käm­me pal­jas­tuu me­ren puo­lel­lem­me kuu­dek­si tun­nik­si kak­si ker­taa vuo­ro­kau­des­sa. Las­ku­ve­del­lä sen kor­keus on 3,5 m ja pi­tuut­ta pit­käs­ti y­li mai­lin. Nou­su­ve­del­lä sen pääl­lä on sa­man ver­ran vet­tä, jo­ten pik­ku­a­luk­sil­la sen voi huo­let­ta y­lit­tää.

Vii­me vii­kon­lop­pu­na sär­käl­lä riit­ti e­lä­mää. Rei­lus­ti vä­el­lä, vä­ki­juo­mil­la ja ta­va­roil­la las­tat­tu­ja a­vo­ve­nei­tä ja pie­ni­ä ka­ta­ma­raa­ne­ja ran­tau­tui sin­ne u­sei­ta. Lei­re­jä ra­ken­net­tiin, kol­me nel­jä laa­jaa au­rin­ko­ka­tos­ky­lää tai­ot­tiin ta­va­roi­den jou­kos­ta. Mu­sii­kit soi­maan ja suur­ten kyl­mä­säi­li­öi­den vir­vok­keet käyt­töön. Si­tä en­nen pi­ti tie­tys­ti pu­hal­taa il­ma­täyt­töi­set koo­kos­pal­mut tun­nel­maa luo­maan. Lap­sil­le vi­ri­tel­tiin lei­jo­ja ja ve­si se­kä hiek­ka­le­lu­ja. Muu­ta­mat jak­soi­vat pe­la­ta kri­ket­ti­ä­kin. Yk­si o­li ah­ke­ra. Hän ank­ku­roi tri­ma­raa­nin­sa sär­kän hui­pul­le jo en­nen sen pal­jas­tu­mis­ta ja skra­bai­li sit­ten sen poh­jan päi­vän ai­ka­na.

Mei­tä o­li täl­lä ank­ku­ri­pai­kal­la en­sin puo­li tu­si­naa, sit­ten pa­ri sak­sa­lais­ta Chi­mu mu­kaan­lu­kien me­ni­vät sul­ku­kam­mi­on lä­pi ma­ri­naan. Sit­ten sin­ne me­ni seu­raa­va sak­sa­lai­nen. Sa­maan ai­kaan o­do­tus­pont­too­nis­sa o­li kol­me sak­sa­lais­ta. O­li täs­sä pa­ri jenk­ki­ä­kin en­sin, mut­ta ger­maa­nien mää­rä on kai­ken ai­kaa ol­lut suu­rin. Poh­jois­mai­si­a em­me o­le ha­vain­neet ai­nut­ta­kaan sit­ten Uu­den-See­lan­nin. Eh­din ol­la ank­ku­ri­pai­kal­la jo yk­sin­kin, Riit­ta on Chi­mu­jen kans­sa kol­men päi­vän ret­kel­lä Ka­ka­du-luon­non­puis­tos­sa, mut­ta seu­raa­va sak­sa­lai­nen tu­li sen­tään ka­ve­rik­si.

Ke­lit ja keik­ku­mi­nen ei o­le mi­hin­kään muut­tu­nut, mut­ta ve­nei­li­jöi­den vaa­ti­muk­set ja va­rat o­vat il­mei­ses­ti kas­va­neet. Ma­ri­naan men­nään hel­pom­min. Ne o­vat u­seim­mi­ten täy­si­ä, niin tääl­lä­kin, jo pai­kal­li­sis­ta ve­neis­tä, mut­ta ku­ten sa­no­taan, ai­na on ti­laa yh­del­le.

Kah­dek­san vuot­ta sit­ten tääl­lä o­li tä­mä Cul­len Ba­yn ma­ri­na ja ka­la­sa­ta­man al­las, jo­hon nyt­kin voi pai­kan saa­da, kau­pun­gin i­tä­ran­nal­la. Sen lä­hei­syy­teen o­li sil­loin, mang­ro­veen ta­sat­tu­jen hiek­ka-aa­vi­koi­den kes­kel­le, juu­ri val­mis­tu­nut al­las ja sul­ku­por­tit, Tip­pa­ra­ry Ma­ri­na. Kes­kel­le tyh­jää kent­tää o­li jo sil­loin ra­ken­net­tu ja a­vat­tu ve­ne­tar­vi­ke­lii­ke. Nyt ei paik­kaa tun­ti­si. Ko­ti­ni on lin­na­ni-tyy­liin jo täy­teen­tu­pat­tu a­sun­to­a­lu­e on ol­lut val­mis vuo­si­a. Se nä­kyy is­tu­tus­ten re­he­vyy­des­tä. On se ve­ne­tar­vi­ke­lii­ke­kin siel­lä pal­mu­jen ja vih­re­än au­to­maat­ti­kas­tel­lun nur­mi­kon ym­pä­röi­mä­nä.

E­del­li­ses­tä vie­lä poh­joi­seen si­jait­se­vaan jo­en­haa­raan on loih­dit­tu Tip­pa­ra­ry­ä­kin vie­lä pal­jon laa­jem­pi a­sun­to­a­lu­e, Ba­y View. Sen sy­dä­me­nä, tie­ten­kin, on sul­ku­por­tein va­rus­tet­tu ve­ne­sa­ta­ma ja mo­nil­la ta­loil­la, ku­ten muis­sa­kin mai­ni­tuis­sa ma­ri­nois­sa, on o­ma ran­ta ja ve­ne­lai­tu­ri sii­nä, tie­ten­kin!

Fan­nie Ba­ys­sä, nä­kö­e­täi­syy­del­lä, on ol­lut yk­si tai kak­si ul­ko­mais­ta ve­net­tä. Vuo­si­a sit­ten, kun siel­lä kel­luim­me ja kei­kuim­me mei­tä o­li pa­ri­kym­men­tä, jou­kos­sa u­sei­ta skan­di­naa­ve­ja. Dar­win Sai­ling Club o­li sil­loin Paik­kam­me. Siel­lä kan­sain­vä­li­nen ve­ne­vä­ki ta­pa­si toi­si­aan - pa­kos­ta­kin, sil­lä jou­duim­me o­dot­ta­maan seu­ra­ra­vin­to­lan vir­vok­kei­den pa­ris­sa me­ren­käyn­nin vai­me­ne­mis­ta jol­lil­la ve­neil­le pääs­täk­sem­me.

Pyö­räi­ly­ä on riit­tä­nyt vii­me päi­vi­nä. Ru­pe­sin os­ta­maan o­si­a/huol­lat­ta­maan Y­an­ma­rin me­ri­ve­si­pump­pu­a (e­del­li­nen, jo­ka ha­jo­si o­li kier­to­ve­si­pump­pu), jo­ka ti­put­ti hiu­kan. Fir­man löy­tä­mi­nen, o­sien ti­laa­mi­nen, o­sien ha­ku ja vie­lä nii­den pai­kal­leen a­sen­nut­ta­mi­nen vaa­ti­vat o­man pyö­räi­lyn­sä. Sa­moin pum­pun ha­ku ei­len. Toi­ses­ta fir­mas­ta pyö­räi­lin kii­la­hih­no­ja va­ral­le. Sim­ra­din kom­pas­sin­kin vein tar­kis­tet­ta­vak­si. Lä­hes kaik­ki a­lan liik­keet o­vat Win­nel­lien pien­te­ol­li­suu­sa­lu­eel­la, kau­im­pa­na mah­dol­li­sis­ta meil­tä kä­sin. Kym­me­nen ki­lo­met­ri­ä suun­taan­sa on tie­ten­kin vain pie­ni py­räh­dys ja pyö­räi­ly si­nän­sä pelk­kä i­lo, mut­ta jo­pa pa­ri ker­taa ker­taa päi­väs­sä ja ”pa­kos­ti” - täs­sä il­mas­tos­sa...

Il­mas­tos­sa, kui­vaa kaut­ta e­le­tään. Viik­ko­ja sit­ten meil­le Pa­pu­as­sa ri­pot­te­li. Täs­sä kuus­sa voi ol­la yk­si sa­de­päi­vä ti­las­tol­li­ses­ti. Ei vie­lä. Au­rin­ko he­lot­taa pil­vet­tö­mäl­tä tai­vaal­ta. En­sin en­nus­ti­vat 32. Nyt jo 36 as­tee­seen var­jos­sa. Juu­ri kuu­lin ra­di­os­ta, et­tä läm­pö­ti­lat o­vat ol­leet 1,5 as­tet­ta nor­maa­li­a kor­ke­am­mat Aus­sis­sa y­leen­sä­kin. Il­mas­ton­muu­tos? Ky­syi­vät. Ei­li­ses­sä leh­des­sä oi­kein ku­van kans­sa ih­me­tel­tiin pil­ve­ä, jo­ta it­se­kin tii­rai­lin tois­sa-aa­mu­na.

U­seim­pi­a mai­ta pyö­rit­tä­vät nii­den al­ku­a­suk­kaat. Tääl­lä ei. Aust­ra­li­an al­ku­a­suk­kaat, a­boo­ri­gi­naa­lit, o­vat e­ri­lai­si­a. Heil­lä on yh­teis­kun­tan­sa, mut­ta val­ko­naa­mo­jen pil­lin mu­kaan ei­vät suos­tu tans­si­maan. U­seim­mi­ten hy­myi­le­mi­nen, kat­se­kon­tak­ti ja ter­veh­ti­mi­nen riit­tä­vät kes­kus­te­lun a­loit­ta­mi­seen mis­sä ta­han­sa. It­ses­tä­hän se on kiin­ni – u­seim­mi­ten myös, mut­ta a­bot vai­kut­ta­vat sul­keu­tu­neil­ta tai/ja u­sein o­vat juo­vuk­sis­sa.

O­len pan­nut mer­kil­le, et­tä tie-, puis­to- ym kun­nan hom­mis­sa ei näy ai­nut­ta­kaan a­bo­a, ai­no­as­taan val­ko­naa­mo­ja. Kau­pan­myy­jä, bus­si­kus­ki, kiin­teis­tön­hoi­ta­ja/puu­tar­hu­ri o­vat hy­vi­ä am­mat­te­ja, jois­sa ei tar­vit­tai­si kor­ke­a­kou­lu­tus­ta, mut­ta voi me­nes­ty­ä ja e­lää hy­vin. Ai­nut­ta­kaan a­bo­a em­me o­le töis­sä näh­neet. Ku­va­tai­tei­li­joi­na ja muu­si­koi­na jot­kut e­siin­ty­vät me­di­as­sa, mut­ta e­nim­mäk­seen kui­ten­kin vain ri­kos­jut­tu­jen yh­tey­des­sä. Jo­ta­kin tart­tis teh­rä... On var­mas­ti pal­jon teh­ty­kin, mut­ta on vai­ke­a a­la. Poh­jois­ter­ri­to­ri­o, jos­sa ma­jai­lem­me ei kuu­le­ma yl­lä o­sa­val­ti­ok­si vaa­ti­mat­to­man a­su­kas­lu­kun­sa ta­ki­a. Vä­ke­ä on a­lun kol­mat­ta­sa­taa­tu­hat­ta, jois­ta al­le kol­man­nes a­bo­ja. O­sa heis­tä e­lää e­rä­mais­sa o­sa sin­ne­kin pe­rus­te­tuis­sa hal­lin­non tu­ke­mis­sa yh­tei­söis­sä. Dar­wi­nis­sa on u­sei­ta, niin i­kään hal­lin­non pe­rus­ta­mi­a ja ra­ken­ta­mi­a, e­rit­täin laa­jo­ja a­sun­to­a­lu­ei­ta a­boil­le. Ta­val­li­sen nä­köi­si­ä, ai­dat­to­mi­a o­ma­ko­ti­a­lu­ei­ta näin pyö­rä­reis­suil­la­ni. Ru­ti­kui­vat pi­hat o­li­vat il­man muu­ta kas­vus­to­a, kuin jo­ku­nen eu­ca­lyp­tus­puu. Ros­ki­a ei he­ti ol­tu koot­tu kier­rä­tyk­seen, mut­ta vik­ke­lät lap­si­lau­mat vi­lis­ti­vät pit­kin pi­ho­ja. Jo­ka tol­pas­sa o­li kylt­ti: E­ri­tyi­sa­sun­to­a­lu­e – EI AL­KO­HO­LI­A.

Chi­mut ja Riit­ta tu­li­vat ei­len il­lal­la oh­ja­tul­ta kol­men päi­vän e­rä­ret­kel­tä. Pal­jon o­li ol­lut näh­tä­vää. Kui­vaa maas­to­a, jo­ku jo­ki­kin. E­del­li­seen vii­ta­ten: al­ku­a­su­kas­kult­tuu­riin tu­tus­tu­mi­nen­han o­li­si ve­to­nau­la. Ei­vät näh­neet ai­nut­ta­kaan, joi­tain kal­li­o­piir­rok­si­a sen­tään.