14.6.2009 Juh­lat Y­an­di­nas­sa

Vain kol­me mai­li­a o­li päi­vän pur­jeh­du­san­nos. O­san sii­tä jen­ni ve­ti ai­van oi­ke­as­ti. Kou­ku­tim­me Y­an­di­nan ky­län e­dus­tal­le. Il­ta­päi­vän ky­lään­tu­tus­tu­mi­sel­la ta­pa­sim­me he­ti ys­tä­väl­lis­tä vä­ke­ä, ku­ten To­min, po­lii­si­mie­hen. Kat­sel­kaa vaan kai­kes­sa rau­has­sa. A­se­man pi­hal­ta au­ke­ni kau­nis saa­ris­to­mai­se­ma, Nii­tä­hän kel­paa vil­kuil­la sil­loin täl­löin. Po­lii­si­a­se­ma o­li muu­ten ai­no­a tip-top ra­ken­nus ko­ko ky­läs­sä. Ge­ne­raat­to­ri ja kaik­ki. Muu­ten ky­lää hal­koi hy­vä­kun­tois­ten voi­ma­lin­jo­jen ver­kos­to, vain joh­dot puut­tui­vat. Ih­mi­sa­su­muk­sis­sa, taas­kin ta­lo­ja ei­kä ma­jo­ja, ei vi­kaa si­nän­sä ol­lut, vä­hän ros­ki­a siel­lä tääl­lä, mut­ta kuk­ki­a ja is­tu­tuk­si­a­kin. Kes­kel­lä ky­lää sen­si­jaan o­li muu­ta­man heh­taa­rin a­la ruos­tu­nei­ta, o­sa tu­li­pa­lois­sa vää­ris­ty­nei­tä me­tal­li­hal­le­ja. O­sa o­li so­ta­jää­mis­tö­ä 1940-lu­vul­ta o­sa pää­e­lin­kei­non jäl­jil­tä muu­ta­man vuo­den ta­kaa.

Rus­se­lin koh­ta­lon vuo­det

Y­an­di­na­lai­sil­la ja seu­dun muil­la ky­lil­lä ei o­le ol­lut ko­vin help­po­a vii­me vuo­si­na. Jo siir­to­maa­kau­del­la, 1905 pe­rus­tet­tu, sit­tem­min ko­ko e­te­läi­sen Tyy­nen­me­ren suu­rin koo­kos­vil­jel­mä le­vit­täy­tyi y­li ko­ko Rus­sel-saa­ris­ton kor­keim­pi­a huip­pu­ja ja pie­nim­pi­ä luo­to­ja lu­kuu­not­ta­mat­ta. Mo­nien o­mis­ta­ja­vaih­dos­ten jäl­keen plan­taa­si a­jau­tui va­ra­rik­koon seit­se­män vuot­ta sit­ten. Kym­me­net ky­lät ja tu­han­net ih­mi­set jäi­vät il­man työ­maa­ta ja palk­kaa. Luul­ta­vas­ti tu­lot ei­vät kai­kil­la mit­ta­reil­la hää­ve­jä ol­leet, mut­ta ”Plan­ta­ti­on” o­li ol­lut kuin poh­jo­lan ruuk­ki tai sa­ha­yh­tei­sö. Se o­li ruok­ki­nut, vaa­tet­ta­nut, ma­joit­ta­nut, kou­lut­ta­nut, o­li ol­lut kaik­ki kai­kes­sa. Ri­vei­hin is­tu­te­tut pal­mu­met­sät ei­vät ol­leet hä­vin­neet, vaan siin­si­vät jo­ka suun­taan ho­ri­son­tis­ta toi­seen, mut­ta e­lä­män­jär­jes­tys ja tur­va o­li ties­sään. Sa­no­ma­leh­des­sä o­li juu­ri jut­tu­kin, a­si­aa pui­daan pää­mi­nis­te­ri-, hal­li­tus- ja lain­sää­dän­tö­ta­sol­la. Tois­tai­sek­si vä­ki a­suu ”Plan­ta­ti­o­nin” a­sun­nois­sa ja hyö­dyn­tää vil­jel­mää, koo­kos­ta ruo­ak­si ja juo­mak­si ja, ku­ten ”i­sän­nän­kin” ai­kaan kop­raa myy­mäl­lä, nyt e­pä­vi­ral­li­ses­ti e­lääk­seen.

Ka­to­li­sen kat­to kor­ke­al­la

Mel­ko pi­an saa­vuim­me kir­kon koh­dal­le. Nur­mik­ko­pi­ha o­li mus­ta­naan vä­ke­ä. Ys­tä­väl­lis­ten kut­su­viit­toi­lui­den roh­kai­se­mi­na us­kal­tau­duim­me ken­täl­le, jos­sa ai­na­kin nel­jä mies­ryh­mää, puo­li tu­si­naa kus­sa­kin, kyyk­ki nur­mi­kol­la ah­ke­ras­sa työn tuo­hus­sa. E­siin o­tet­tu ka­me­ra sy­tyt­ti en­nes­tään­kin i­loi­sem­mat hy­myt ja puu­kot si­val­te­li­vat en­tis­tä no­pe­am­pi­a ja sy­vem­pi­ä viil­to­ja.

Sel­vi­si, et­tä o­lim­me ka­to­li­sen kir­kon pi­hal­la ja mie­het vii­meis­te­li­vät juu­ri teu­ras­ta­mien­sa nel­jän pos­sun pa­loit­te­le­mis­ta ja sa­man tien maa­uu­niin la­to­mis­ta. Muu vä­ki, mie­hi­ä ja nai­si­a, val­mis­te­li vie­reen vi­han­nes/juu­res u­mu ku­mu? Huo­men­na on juh­lat. Ter­ve­tu­lo­a mu­kaan!

Aa­mul­la sa­toi, mut­ta o­soit­ti lop­pu­mi­sen merk­ke­jä, jo­ten jol­lai­lin Sirk­ka-Lii­san ja Rii­tan mai­hin. Il­mas­sa o­li suu­ren (ur­hei­lu)juh­lan tun­tu­a, sil­lä yh­täk­ki­ä lah­del­la a­je­li nel­jä lai­vaa.. Yk­si pui­nen haak­si, vä­hän ter­va­höy­ry­ä i­som­pi, kiin­nit­tyi lai­tu­riin ja le­vit­ti ak­se­li­tii­vis­tees­tään tai pils­sis­tään mo­jo­van öl­jy­peit­teen.

Pa­ri muu­ta häi­pyi ho­ri­sont­tiin, mut­ta jään­mur­ta­jan nä­köi­nen ja ko­koi­nen suun­ta­si o­hit­sem­me lah­del­le i­son ku­mi­ve­neen e­del­lä mut­ki­tel­les­sa, tar­kis­ta­en sel­vän rei­tin. Kol­mes­sa jään­mur­ta­jas­sa pal­vel­leel­le sel­vi­si pi­an, et­tä har­maa a­lus o­li jo­tain muu­ta, Ken­gu­ru­lai­vas­ton tar­kas­tus/val­von­ta/huol­to­a­lus. Ku­ten aiem­min kir­joi­tin maas­sa o­vat vie­lä RAM­SI-jou­kot , Aus­si, NZ, Pa­pu­a New Gui­ne­a ai­na­kin (Re­gi­o­nal As­sis­tan­ce Mis­si­on, So­lo­mon Is­lands), var­mis­ta­mas­sa rau­ha­no­mai­sen o­lon jat­ku­mis­ta saa­ri­val­ti­os­sa.

Pap­pi, luk­ka­ri

Nai­set ker­toi­vat, et­tä mei­tä/hei­tä o­li sel­väs­ti o­do­tet­tu, sil­lä kir­kon­me­no al­koi vä­lit­tö­mäs­ti, nais­tem­me saa­vut­tu­a ja kun­ni­a­pai­koil­le o­soi­tet­tui­na a­se­tut­tu­a. Kun Ti­mon kans­sa kir­kol­le eh­dim­me vä­ki jo pur­kau­tui pi­hal­le ja al­koi vim­mat­tu hyö­ri­nä.

Työ­ryh­mät le­vit­ti­vät nel­jä-vii­si mo­ni­ker­rok­sis­ta ba­naa­nin­leh­ti­ri­vi­ä nur­mi­kol­le, kol­mi­kym­men­met­ris­tä, ”pi­to­pöy­ti­ä”. Niil­le a­let­tiin ja­kaa ruo­ki­a i­sois­ta va­deis­ta ja muo­vi­laa­ti­kois­ta, ta­ro­a, kas­sa­vaa, rii­si­ä, ku­ma­raa, ka­laa, si­kaa. Pik­ku­lap­set pis­tet­tiin pit­kin ”pöy­ti­ä” leh­ti­ok­sien kans­sa kär­pä­si­ä hää­tä­mään niin kau­an kuin ruu­an ja­ka­mi­nen kes­ti. Ää­ne­käs ”pu­he­mies” kut­sui y­lei­sö­ä tie­var­sil­ta liit­ty­mään mu­kaan, te­hok­kaas­ti to­si­tar­koi­tuk­sel­la. ”Pöy­dät” täyt­tyi­vät­kin. Ruo­ka­ru­kous­ten jäl­keen vä­ki n.500 hen­ke­ä a­set­tui nur­mi­kol­le ei­net­tä naut­ti­maan. Mei­tä koh­del­tiin kuin piis­paa kon­sa­naan; ka­tok­sen pöy­tään, lau­ta­set­kin vie­lä ja ruu­at as­ti­ois­ta, sa­maa kuin ”ken­täl­le­kin”, riit­ti­kö­hän kil­pi­kon­naa kai­kil­le. To­sin a­loi­tim­me­kin myö­hem­min, mut­ta häm­mäs­tyt­tä­vän no­pe­as­ti vä­ki a­te­ri­an­sa naut­ti ja sa­man tien ke­rä­si ba­naa­nin­leh­ti­ri­vin­sä, pöy­tän­sä pois, te­ho­kas­ta ja kä­te­vää.

Ruo­kai­lu­a o­dot­ta­es­sam­me o­pim­me pal­jon. Pap­pi, jon­ka ni­mi ei muis­tu mie­leen kä­vi ju­tut­ta­mas­sa. E­del­li­sen ky­läm­me, Loun, ka­las­ta­ja Ro­bin ker­toi pit­kät ta­ri­nat. Hän o­li kaik­kien Rus­se­lin nel­jän ka­to­li­sen yh­tei­sön maal­li­nen pää, tie­dot­ta­ja ja or­ga­ni­saat­to­ri. Ka­las­ta­ja­na hän ker­toi käy­vän­sä ker­ran vii­kos­sa pe­rä­moot­to­ril­laan Ho­ni­a­ras­sa vie­mäs­sä ka­laa ja tuo­mas­sa jää­tä seu­raa­vaa saa­lis­ta var­ten. Mat­kaa on e­des­ta­kai­sin vä­hin­tään 110 mai­li­a, ja nel­jä tun­ti­a suun­taan­sa. Ka­lan ja polt­to­ai­neen hin­ta­suh­de on har­voin hä­nel­le lii­an e­dul­li­nen. Ka­laa kui­ten­kin tu­lee ja toi­sen, sa­moin toi­mi­van ka­ve­rin­sa kans­sa, he myös os­ta­vat ja kul­jet­ta­vat mui­den saa­lis­ta.

Pääl­lik­kö

O­lim­me jo ih­me­tel­leet Loun ky­län u­sei­ta vaa­le­tuk­kai­si­a lap­si­a. Ky­sees­sä ei­vät ol­leet al­bi­not, jot­ka ei­vät saa­ri­yh­tei­söis­sä u­sein­kaan o­le har­vi­nai­si­a. Si­mon to­sin o­li yön­mus­ta, mut­ta kas­von­piir­teis­sä vi­lah­ti tu­tus­ti. Hän ker­toi o­le­van­sa E­riks­son kol­man­nes­sa pol­ves­sa. Yh­den lä­hi­saa­ren koo­kos­vil­jel­män ruot­sa­lai­sen pe­rus­ta­jan jäl­ke­läi­nen. O­li Si­mon muu­ta­kin. Nyt hä­net o­li lä­he­tet­ty syn­ty­mä­saa­rel­leen pääl­li­köi­den pääl­li­kök­si. U­seim­mi­ten Sa­lo­mo­nil­la pääl­lilk­kyys pe­ri­y­tyy, mut­ta ai­na­kin o­sa hä­nen vir­kaan­sa o­li nyt po­liit­tis­ta Ho­ni­a­ra­pe­räis­tä. O­li Si­mon muu­ta­kin. Au­di­o-in­si­nöö­ri­nä hän o­li työs­ken­nel­lyt mo­nil­la Ho­ni­a­ran ra­di­o­ka­na­vil­la. Sa­moin Aus­ta­ra­li­an Tors­tai­saa­rel­la ja Hong Kon­gis­sa. O­li Si­mon muu­ta­kin. Kuu­lui­sa ja tai­ta­va ki­ta­ris­ti ja lau­la­ja. E­päi­le­mät­tä, mut­ta Sa­lo­mo­nin ly­hyt op­pi­mää­räm­me ei vie­lä var­mis­ta ja tu­e tä­tä kaik­ke­a.

Kyl­lä kir­kol­la viih­tyy

Ih­mi­nen ei e­lä pel­käl­lä sa­nal­la ei­kä ruo­ka­kaan kaik­ke­a o­le. Tie­ten­kin pi­dois­sa tar­vi­taan viih­det­tä. Lii­tu­tau­lul­la sei­soi oh­jel­ma: Y­an­di­nan mot­hers, Loun mot­hers, sit­ten o­li po­ly­ne­si­a­lais­ta ta­mu­ree­ta. Sa­lo­mo­nil­la­han, u­sein e­ril­li­sil­lä a­tol­leil­la, a­suu tu­han­si­a po­ly­ne­si­a­lai­si­a. Pää­jouk­ko on me­la­ne­si­a­lai­si­a. Whi­te Bo­ys o­li seu­raa­va lis­tal­la. Kun sen näim­me, a­loim­me jo Ti­mon kans­sa suun­ni­tel­la ko­re­og­ra­fi­aa.

Pai­kal­li­nen ryh­mä, n. 30 nais­ta, sai­vat kun­non ap­loo­dit e­si­tyk­ses­tään, mut­ta naa­pu­ri­saa­ri Loun pis­ti hom­man ai­van toi­sel­le ta­sol­le. Tans­sien ko­re­og­ra­fi­at ei­vät y­let­tö­mäs­ti e­ron­neet jäl­kim­mäis­ten hy­väk­si, mut­ta ko­ko­nai­suus va­kuut­ti.

En­sin­nä si­sään­tu­lo al­koi pi­han pe­räl­tä, kau­kaa y­lei­sös­tä. Sit­ten e­ro­a te­ki­vät e­siin­ty­mi­sa­sut. Y­an­di­nal­la kirk­ko­me­kot, mut­ta Loul­la nii­ni­ha­meet, kuk­ka­sep­pe­leet ja kuk­ki­vat ke­pin ta­pai­set liik­kei­tä ko­ros­ta­mas­sa. Lo­pul­li­nen ir­ti­ot­to o­li o­ma or­kes­te­ri. Puo­len­tu­si­naa soi­tin­ta, kaik­ki put­kis­ta, bam­bu tai muo­vi pan-hui­lun ta­paan ri­viin si­dot­tui­na kool­taan kui­ten­kin 1-3 met­ri­si­ä. Nuo­ru­kai­set ta­koi­vat ryt­mik­kääs­ti ja o­lan ta­kaa put­kien a­voi­miin y­lä­päi­hin vä­hän ka­ven­ne­tuil­la ran­ta­san­daa­lien poh­jil­la. Uu­sin­to­ja vaa­dit­tiin ja saa­tiin.

Ta­mu­ree o­li tie­tys­ti sa­maa su­ku­a kuin vaik­ka­pa Ta­hi­til­la tai Ra­ro­ton­gal­la. Tääl­lä ei tans­si­joi­den vauh­ti ei­kä ään­nen­tois­to yl­tä­nyt, muu­ta kuin koh­te­li­ai­siin ta­pu­tuk­siin.

Whi­te Bo­ys ei sit­ten tar­koit­ta­nut­kaan saa­ren ai­noi­ta val­ko­naa­mo­ja, vaan o­li kol­men naa­pu­ri­saa­ren yh­tei­nen ryh­mä. Pa­rin­kym­me­nen ke­pein ja kei­häin va­rus­te­tun a­las­to­man, pait­si lan­ne­vaat­teet, mus­tan mie­hen hyök­käys a­ree­nal­le o­li jo vai­kut­ta­va. Vauh­ti ei sii­tä laan­tu­nut, vaan e­sit­tä­jät to­del­la pis­ti­vät it­sen­sä li­koon. I­kä­hai­ta­ri o­li laa­ja pa­ris­ta kym­men­vuo­ti­aas­ta i­kä­mie­hiin. Ai­ka ta­val­la shown, po­si­tii­vi­ses­ti, va­ras­ti pa­ri­vuo­ti­as, jo­ka sel­väs­ti i­sän­sä mu­ka­na har­joi­tuk­sis­sa ol­lee­na pai­ne­li sa­mat ku­vi­ot.

Loun lap­si­a

Var­sin mie­leen­pai­nu­va ku­va jäi Te­li­nin, Loun ja Y­an­di­nan lap­sis­ta. En­sin­nä­kin nii­tä riit­ti 5-10/per­he. Ja sii­tä kuin­ka he pis­te­li­vät yk­sin kak­sin tai u­se­am­man voi­min pik­ku ka­noo­teil­laan. Tie­ten­kin yh­des­tä puus­ta ko­ver­re­tuil­la ja sel­väs­ti kool­taan vain lap­sil­le teh­dyil­lä. Me­lo­jat o­li­vat nuo­rim­mil­laan vii­den i­käi­si­ä. Sil­loin he kuu­le­ma op­pi­vat ui­maan­kin. Ja mu­ka­na o­li lap­si­po­ru­koil­la­kin 1-2 vuo­ti­ais­ta al­ka­en.

Vie­lä yk­si kä­ve­ly­lenk­ki teh­tiin. Ha­lu­sin näh­dä Y­an­di­nan len­to­ken­tän. Me­ri­mai­lin mit­tai­sen kii­to­ra­dan hei­nit­ty­neen pään löy­sin­kin met­säs­tä, mut­ta po­lun­haa­ra, jon­ka va­lit­sim­me toi ta­kai­sin ky­lään il­man, et­tä ken­tän käy­tös­sä o­le­vaa pää­tä näim­me. Ku­ten u­seim­mat Sa­lo­mo­nin len­to­ken­tät Y­an­di­nan­kin kent­tä on ja­pa­ni­lais-a­me­rik­ka­lai­sen yh­teis­työn tu­los. En­sin toi­nen ra­ken­si, sit­ten toi­nen pom­mit­ti, val­ta­si ja uu­del­leen­ra­ken­si.