12.4.2009 Whan­ga­rei, I pää­si­äis­päi­vä

Il­mat on ol­leet hie­not. Oi­kein ih­met­te­lem­me si­tä pa­rin vii­kon sa­de­kaut­ta juu­ri te­la­kal­le ja maa­laus­hom­miin tul­tu­am­me. Sii­tä o­li, mel­ko luo­tet­ta­van las­kel­man mu­kaan, vii­me per­jan­tai­na kuu­si viik­ko­a.

Nyt ra­di­os­sa ker­toi­vat, et­tä on ol­lut lii­an kui­vaa. Kar­jan­kas­vat­ta­jat tar­vit­si­si­vat li­sää sa­det­ta so­pi­van hei­nän­kas­vun tu­ek­si, tal­ven tu­lon kol­ku­tel­les­sa.

Ei­hän tal­vi näil­lä kul­mil­la mei­kä­läi­sit­täin ko­vin an­ka­ra o­le, kyl­mim­mil­lään voi kä­väis­tä pak­ka­sel­la. Jot­kut puut o­vat sen­tään en­na­koi­neet pu­keu­tu­mal­la kel­tai­seen syys­pu­kuun.

Tu­lim­me juu­ri kol­meen pel­leen ai­ka mo­net­ta ker­taa nä­kö­a­la­kuk­ku­lan len­kil­tä ui­ma­lan ja sau­nan kaut­ta. Ti­mo tar­jo­si vir­vok­keet pääl­le Chi­mul­la, ja, vaik­ka ta­kuul­la ei ol­tu kau­aa, jou­duim­me pyö­räi­le­mään pi­me­äs­sä ko­tiin. Ei ih­me, sil­lä päi­vä on ly­hen­ty­nyt ke­sä­a­jan lop­pu­mi­sen li­säk­si­kin. Au­rin­ko nou­see en­nen seit­se­mää ja las­kee en­nen kuut­ta.

Kai­ket päi­vät on kuh­kit­tu ve­ne­hom­mi­a - hi­taas­ti, mut­ta var­mas­ti. Kä­vin so­pi­mas­sa Char­leyn kans­sa ve­sil­le­las­kun en­si tors­taik­si. Dough nos­ti tru­kil­la kan­nen ta­sol­le pa­le­til­li­sen ta­va­roi­tam­me kont­ti­säi­ly­tyk­ses­tä, pe­las­tus­lau­tan, jol­lan, pe­räp­rut­kun, köy­si­nip­pu­ja. Veh­keet saim­me vä­hän lii­an ai­kai­sin tu­le­vien py­hien ta­ki­a. Kaa­os si­sä­ti­lois­sam­me yl­tyi en­ti­ses­tään.

Keu­la­piik­ki ei o­le pai­non­ja­kau­man kan­nal­ta pa­ras ta­va­ra­va­ras­to, mut­ta ti­lo­jem­me kan­nal­ta on.

Pää­tim­me maa­la­ta sau­nan (ny­ky­ään il­man kiu­as­ta) val­koi­sek­si. Sii­tä joh­tu­en ta­va­ra­myl­läk­kä kes­ti vie­lä pa­ri y­li­mää­räis­tä päi­vää, en­nen­kuin pää­sim­me nor­ma­li­soin­nin al­kuun. Löy­lyt­te­li­jöi­den si­jas­ta hi­ki­tu­pa saa ma­joit­taa Pa­na­man köy­si­ä, a­jo­ank­ku­ri­a, pol­ku­pyö­ri­ä. Ai­na­kin al­kuun sin­ne pää­si jol­la­kin. Uu­si ge­naak­ke­ri tai­taa pää­ty­ä ves­san pen­kil­le. Siel­tä sil­lä on ly­hyt työ­mat­ka, suo­raan kat­to­luu­kun kaut­ta ve­toon.

Yk­kös­pun­kak­si kut­su­mam­me pa­ras me­ri­pe­tim­me on ol­lut ko­ko te­lak­ka-a­jan työ­ka­lu­jen ja pe­rä­pak­seis­ta töi­den tiel­tä siir­tä­miem­me ta­va­roi­den, ke­mi­kaa­lien, pe­su­ai­nei­den yms. val­las­sa kan­teen as­ti. Nyt on hel­pot­ta­nut. Päi­vän kes­ti vie­lä, kun Riit­ta kek­si, et­tä pun­kan si­säl­tö­kin, työ­ka­lu­ja, va­ra­o­si­a, va­ra­va­ra­o­si­a, va­ra­ma­te­ri­aa­le­ja, pi­tää sa­nee­ra­ta.

Ank­ku­ri­pe­li pe­laa. Uu­del­leen gal­va­noi­tu ket­ju on vie­lä maas­sa o­dot­ta­mas­sa hii­vaus­ta bok­siin­sa Trim­mi­köy­det plo­kei­neen mas­ton­juu­rel­la o­vat taas pai­koil­laan. Ei­kö­hän kol­mes­sa päi­väs­sä saa­da paat­ti ku­ta­kuin­kin kul­ku­kun­toon ve­sil­le­las­kuun men­nes­sä.