7.4.2009 Whan­ga­rei, kui­vil­la e­del­leen

Maa­il­ma ei sit­ten vii­me vii­kon maa­nan­tai­na vie­lä ol­lut sil­lä mal­lil­la, et­tä o­li­si pu­hal­let­tu mei­dän vii­mei­set Aust­ra­li­as­ta tuo­dut, pu­nai­set hiek­ka­tuis­kut. Tiis­tai­na se päi­vä val­ke­ni. Pa­ri pe­rä­pak­si­am­me sai­vat ai­ka pöl­ly­tyk­sen. It­se jat­koin e­pok­sien pens­se­löin­ti­ä pal­jas­tu­nei­siin a­lu­ei­siin pak­sien poh­jan ja kyl­jen kan­tis­sa. Ko­ko vii­kon nii­tä ve­te­lin, on­nek­si sen­tään vain noin tun­nin ker­ral­laan.

A­lu­mii­ni­sen var­vas­lis­tam­me pu­hal­lus­ra­ja ei ol­lut tul­lut jä­rin siis­tik­si. Pää­dyim­me uu­den ra­jan te­ke­mi­seen. Drew ”höy­lä­si” kan­tin hi­taal­la, kar­ke­al­la lai­kal­la. O­lin hans­lan­ka­ri­na, kun hän maa­la­si sii­hen uu­den ra­jan. Jäl­ke­ä tar­kas­tel­tu­a­ni, pää­dyin jat­ka­maan seu­raa­vat e­pok­si­ker­rok­set ja vii­meis­te­ly­po­ly­u­re­taa­nin o­ma­kä­ti­ses­ti. Kyl­jel­lem­me jo ai­ko­ja sit­ten pys­ty­tet­ty, pyö­ril­lä kul­ke­va, tu­li­te­rä a­lu­mii­ni­te­li­ne hel­pot­ti o­leel­li­ses­ti. Tä­nään ve­te­lin val­miik­si pe­rä­pei­lin.

Ank­ku­ri­pe­li saa­tiin säh­kö­huol­los­ta. Ket­ju­kin tu­li tä­nään gal­va­noin­nis­ta. Pe­ri­aat­tees­sa mei­dät voi­si lump­saut­taa ve­teen, mut­ta – o­lem­me niin maa­tu­neet, et­tä em­me pi­dä kii­ret­tä. Veh­keit­ten a­sen­ta­mi­nen ta­kai­sin pai­koil­leen on a­luil­laan, ja kos­ka jo­ki on pa­rin­kym­me­nen met­rin pääs­sä, ei­vät pu­to­a­vat ta­va­rat ja työ­ka­lut ai­na­kaan ka­to­a sen mu­ta­poh­jaan.

Ke­lit o­vat ol­leet oi­kein kau­niit, kuin maa­la­rin u­nel­ma. Vaik­ka kirk­kaat yöt o­vat las­ke­neet aa­mun läm­pö­ti­lan taas jo­pa al­le kym­pin, ja kas­tet­ta­kin on riit­tä­nyt, niin aa­mu­päi­vän ku­lu­es­sa kaik­ki on kui­vu­nut no­pe­as­ti. Sen jäl­keen au­rin­ko on po­rot­ta­nut kuu­mas­ti, jo­ten maa­leil­la on ol­lut hy­vin ai­kaa jä­mäh­tää.

Vii­me py­hä­nä taas ki­pai­sim­me look out-kuk­ku­lal­le, nyt kol­meen hen­keen, Chi­mun Ti­mo mu­ka­na. Ui­ma­hal­li­a ja sau­naa tie­tys­ti pääl­le.