Takaisin Edellinen Seuraava
6-27.2008 Tyynenmeren ylitys
Pekka
2008.07.02
2010.04.13

6.6.2008 Wreck Ba­yn ank­ku­ri­paik­ka har­ve­nee

Chi­mu o­li läh­te­nyt Wreck Ba­ys­tä kes­ki­viik­ko­na 4.6. sak­sa­lai­si­a, Hip­po­po­ta­mus, So­la Gra­ci­a ja Ba­ros jo päi­vää en­nen. Y­li 20:n ve­neen ank­ku­ri­paik­ka al­koi har­ve­ta, kun sveit­si­läi­nen Ha­ku­na Ma­ta­ta, Ov­ni 46, tut­tu Pa­na­mas­ta il­mes­tyi 12:nnek­si. Seu­raa­va­na il­ta­na o­li läh­tö­vuo­ros­sa eng­lan­ti­lai­nen lap­si­per­he A­qu­a Lib­ra, Ro­berts 391-te­räs­ve­neel­lään.

En­tis­tä ti­la­vam­paa tu­li, kun Ii­ris nos­ti ank­ku­rin­sa per­jan­tai­na 6.6.2008 klo 1400. Muu­ta­ma muu­kin o­li läh­tö­kuo­pis­sa, engl. Quick Quick, aus­sit Doub­le Vi­si­on ja Tims­hell se­kä ki­wi Chan­tec­leer. E­del­li­set ei­vät kui­ten­kaan voi­neet a­loit­taa mat­kaan­sa per­jan­tai­na. En oi­kein jak­sa us­ko­a van­haan, on­net­to­muut­ta en­nus­ta­vaan me­ri­mies­tai­kaan, sil­lä vii­si­päi­väi­sen työ­vii­kon myö­tä to­del­li­set lai­va­jo­not pur­kau­tui­vat ai­koi­naan sa­ta­mis­ta me­rel­le per­jan­tai­sin. U­seim­mat pää­si­vät pe­ril­le tur­val­li­ses­ti.

6-23.62008 Lois­ta­vaa lo­ma­pur­jeh­dus­ta

Pa­saa­ti o­li tä­nä vuon­na tä­hän ai­kaan le­vit­täy­ty­nyt Ga­la­pa­go­sin poh­jois­puo­lel­le, jo­ten e­te­lä­tuu­les­sa, n. 6-7 m/s, vauh­tiin pääs­tiin he­ti. Chi­mul­ta jo sa­ta­maan tul­leen vies­tin mu­kaan mai­se­mat o­li­vat myös al­ka­neet he­ti vaih­tu­a 7-8 kn vauh­dil­la, ek­soot­ti­sim­pa­na he sa­vat i­hail­la laa­va­vir­to­jen va­lu­mis­ta o­hit­ta­es­saan Is­la I­sa­be­laa. Meil­lä o­li sa­teis­ta ja nä­ky­vyyt­tä vaan jo­ku mai­li sa­moil­la ve­sil­lä.

I viik­ko

E­ka­na täy­te­nä päi­vä­nä tait­tui 168 mai­li­a, ja tah­ti vie­lä pa­ra­ni kuu­den­teen mat­ka­päi­vään 180:ksi. En­sim­mäi­sel­lä vii­kol­la jäi 1170 mai­li­a taak­se ja myö­tä­vir­ta o­sal­lis­tui tal­koi­siin huo­mat­ta­val­la pa­nok­sel­la.

Puo­li­mat­ka

Seit­se­män­te­nä päi­vä­nä al­koi kuu­lu­a Quick­Quic­kin, klas­si­nen, S&S-nä­köi­nen, 46-jal­kai­nen, VHF. Kol­me­na päi­vä­nä vaih­doim­me si­jain­ti­tie­dot aa­muin il­loin, ja i­so ve­ne 6-hen­gen mie­his­töi­neen tie­ten­kin saa­vut­ti ja a­joi o­hi, lä­him­mil­lään n. 10 mai­lin pääs­tä. Ei nä­ky­nyt. Koh­te­li­aa­na en­gels­man­ni­na John tie­tys­ti ih­met­te­li 10 jal­kaa ly­hy­em­män Ii­rik­sen vauh­ti­a, e­ten­kin, kun yh­te­nä päi­vä­nä hän ei saa­vut­ta­nut juu­ri lain­kaan.

Sil­loin ol­tiin puo­li­mat­kas­sa Q.Q kah­dek­san­te­na me yh­dek­sän­te­nä me­ri­päi­vä­nä, e­li 1500 mai­li­a o­li jää­nyt taak­se. Tyy­nen­me­ren u­lap­pa Ga­la­pa­go­sin ja Mar­qu­e­sas­saar­ten vä­lil­lä on n. 3000 mai­li­a, mut­ta ko­ko lä­täk­kö ai­na Fi­lip­pii­neil­le as­ti on 3 ker­taa tuo mää­rä.

Tuu­li o­li ol­lut E­SE 6-8-10 met­riin ja 258 suun­nal­la suh­teel­li­nen tuu­li py­syt­te­li op­ti­maa­li­ses­ti si­vul­la. Kai­ken ai­kaa oh­ja­si Väi­nö (Hyd­ro­va­ne) tuu­li­pe­rä­sin, ei­kä pur­jei­ta juu­ri tar­vin­nut sää­del­lä. Muu­ta­man ker­ran i­son rei­vi si­sään vä­hen­tä­mään heit­to­ja aal­lon­har­jal­ta, ja muu­ta­ma kier­ros jen­ni­ä si­sään tai u­los sil­loin täl­löin. Puo­li­mat­kas­sa tuu­li o­li kään­ty­nyt i­täi­sem­mäk­si, jo­ten spii­ra­sim­me jen­nin puo­mil­la vir­sa­rik­si.

Vah­ti­ru­tii­nim­me o­li en­ti­nen. Mää­rät­ty­jä vah­ti­ai­ko­ja ei ol­lut, vaan va­paa­vah­ti­lai­nen tie­tää u­nes­ta ha­vah­tu­es­saan, et­tä vaih­to­ai­ka on kä­sil­lä. Täs­tä huo­li­mat­ta vah­dit a­joit­tui­vat päi­vit­täin sa­moi­hin meil­le so­pi­viin ai­koi­hin. Kip­pa­ri vah­tai­lee 18-23. Riit­ta 23-03. Toi­nen taas 03-06 jne. Il­ta­päi­väl­lä y­leen­sä kum­pi­kin on yl­hääl­lä, ja vas­taa­vas­ti e­ten­kin Tyy­nel­lä­me­rel­lä saat­toi myös soh­van vah­ti­ja, (ik­ku­nois­ta nä­kee is­tu­al­taan u­los), ui­nu­a pois pa­him­man ak­tii­vi­suu­ten­sa.

II­I viik­ko

Ju­han­nu­saat­to­na o­lim­me ol­leet me­ren hen­ges­sä kak­si viik­ko­a. Kir­joi­tin toh­keis­sa­ni päi­vä­kir­jaan ti­las­to­a: 2238 mai­li­a ta­ka­na kes­ki­no­peu­del­la 6,6 kn ja 749 mai­li­a jäl­jel­lä.

Vauh­ti (tuu­li) ru­pe­si hii­pu­maan. 15.me­ri­päi­vä 133 mai­li­a, 16. vie­lä 146, mut­ta 17. me­ri­päi­vä­nä klo 1400, kun mat­kaa Fa­tu Hi­val­le o­li jäl­jel­lä 330 mai­li­a tuu­li lop­pui täy­sin. Ei voi ol­la! Kyl­lä vaan, a­joim­me ko­neel­la nel­jä tun­ti­a. Em­me us­ko­neet vie­lä. Kel­luim­me seu­raa­van yön pur­jeet las­ket­tui­na. Aa­mul­la al­koi hen­käil­lä NW kaak­kois­pa­saa­tin a­lu­eel­la. Se an­toi­kin päi­väk­si muu­ta­man sol­mun vauh­din luo­vi­ja­lus­tuk­sel­la koh­ti länt­tä. Päi­vä­mat­ka 88 mai­li­a, pää­o­sin ko­neen 14 tun­nil­la.

20:nen me­ri­päi­vän aa­mu­päi­väl­lä va­luim­me 2-3 sol­mu­a. Mat­kaa Fa­tu­hi­val­le o­li jäl­jel­lä al­le 50 mai­li­a. Pää­tim­me, et­tä tä­nään tu­lem­me pe­ril­le. Pis­tim­me Y­an­ma­riin kier­rok­si­a 6 sol­mun e­des­tä, ja au­rin­gon juu­ri las­ket­tu­a klo 1800 LT (-9,5h) las­kim­me ank­ku­rin Fa­tu Hi­van Ha­na­va­ven lah­teen 20 met­riin, 12:n ve­neen jouk­koon. Lat. 10 27,84 S, 138 40,12 W. Jo ta­vak­si tul­lee­na Chi­mun Ti­mo an­toi VHF:llä ti­lan­ne­kat­sauk­sen pa­rin päi­vän ko­ke­muk­sel­la.

3005 mai­li­a (GPS-lo­kat­tu­na 3054) tait­tui 20 päi­väs­sä 7 tun­nis­sa, jos­ta vii­mei­si­nä päi­vi­nä ko­neel­la yht. 38 h. Ver­tai­luk­si v.2000: 18 p. 19 t. ge­naak­ke­ril­la lä­hes puo­let. Nyt tuu­let o­li­vat en­sin pa­rem­mat, mut­ta...

Lop­pu­päi­vi­nä o­li­si a­joit­tain saa­nut muu­ta­man mai­lin ke­lat­tu­a ge­naak­ke­ril­la, mut­ta jo toi­se­na me­ri­päi­vä­nä, kun tuu­li hie­man hel­lit­ti ve­täi­sim­me van­han rie­pum­me y­lös. Vauh­ti nou­si sol­mul­la seit­se­mään – kah­dek­si tun­nik­si, jol­loin o­li ai­ka kor­ja­ta re­pa­leet pus­siin. Van­ha, ve­neen i­käi­nen ja heik­ko, mut­ta o­li­si pi­tä­nyt sääs­tää to­si ke­vyi­siin.

Pal­lon kier­tä­nyt uu­dem­pi o­li ha­jon­nut ker­ral­la ai­van sä­pä­leik­si ko­ti­ve­sil­lä. Kun si­tä re­pi kä­sil­lä, se ha­jo­si kun pa­pe­ri. Tro­pii­kin au­rin­ko ar­mas...

Lin­tu­ja näim­me ko­ko mat­kan a­jan, yk­si­näi­nen suu­la, pääs­kyt, tii­rat, ei mon­taa, mut­ta jo­ku jo­ka päi­vä. Len­to­ka­lat suih­ki­vat jat­ku­vas­ti jot­kut pää­tyi­vät kan­nel­le. Al­ku­mat­kan te­rä­vät aal­lon­hui­put toi­vat kan­nel­le myös pie­ni­ä mus­te­ka­lo­ja. Puo­li­mat­kas­sa il­mes­tyi­vät nyt meil­le har­vi­nai­set del­fii­nit, muu­ta­ma kym­men. Leik­ki­vät jon­kin ai­kaa keu­las­sa­kin, ja i­so par­vi juu­ri Fa­tul­le tul­les­sa. Pal­lo­pää­va­laat tu­li­vat kat­so­maan a­len­nus­ti­laam­me, kun ko­nei­lim­me ty­ve­nes­sä.

Klas­si­nen ta­pa las­ke­a päi­vä­mat­kat puo­li­päi­väs­tä puo­li­päi­vään pe­rus­tuu seks­tant­ti­ai­kaan, jol­loin au­rin­gon puo­li­päi­vä­kor­keu­den mit­taa­mi­sen yh­tey­des­sä saa­tiin jon­kin­lai­nen paik­ka kar­tal­le.

Me o­lem­me jo tuon a­jan jät­tä­neet ja e­del­lä­ker­ro­tut päi­vä­mat­kam­me o­vat klo 00-24 ja pe­rus­tu­vat GPS:n mit­taa­maan koh­teen lä­hes­ty­mi­seen, jol­loin mut­kit­te­lun ta­ki­a ve­neen kul­ke­ma pi­dem­pi­kin mat­ka ei re­kis­te­röi­dy täs­sä yh­tey­des­sä.