2011-06-11 Hampurista kohti Kotkaa | |
2011.06.12 | |
2011.06.16 |
2011-06-11 Hampurista kohti Kotkaa
Hampurin kymmenen päiväämme ovat kuluneet kuin siivillä. Turistimme ehtivät sentään joihinkin matkailunähtävyyksiin. Eräänä päivänä kävimme Kasperin, 13 v ja Siirin, 10 v, kanssa ihmettelemässä pienoisrautatietä. Aikamoinen paikka! Sitä rataverkostoa oli n.14 km, ja siihen päälle maan- ja moottoriteillä kulkevat sadat autot, vesillä seilaavat laivat ja vielä täydellä vauhdilla toimiva lentokenttä, nousevine, laskevine ja rullaavine lentokoneineen.
Kovin oli suosittu paikka tavallisena, sateisena arkipäivänä. Meillä oli alibeina lapset, eikä paikkaa tietenkään voi kieltää virkeiltä vanhuksiltakaan. Pääasiassa yleisö oli kuitenkin ”oikeita” aikuisia, enkä missään matkailukohteessa ole nähnyt sen innokkaampaa valokuvaamista ja pieniin yksityiskohtiin suuntautunutta mielenkiintoa.
Katsomista riitti eri puolille maailmaa, vastaaviin luonnonoloihin sijoitetuissa maisemissa noine em. liikkuvine laitteineen. Väenpaljous sai mielenkiintomme lamaantumaan parissa tunnissa, mutta ehdimme tutustua pienillä odotuksilla ja kiilaamisella kaikkiin miljöihin.
Tosi mukava oli ollut myös ”Kiipeilymetsä”, johon lapset osallistuivat vanhempineen.
Ehdottomaksi huipuksi kohosi kuitenkin eilinen ilta Sirkka-Liisan saunan, uima-altaan ja grillin äärellä. Nuorisomme jäi sinne vielä nauttimaan ja yöpymään, ennen Suomen laivaa ensiyönä, kun S-L kiidätti meidät U-bahn-asemalle. Palasimme ”vierasviikon” jälkeen hiljaiseen, mutta miedosti sanottuna asutunoloiseen kotiimme. Kiitos Sirkka-Liisa!
Tätä kirjoittaessa paatti alkaa olla meriklaarissa. Vesi nousee nyt, mutta virta kääntyy puolenpäivän tienoissa myötäiseksi, kuskaamaan meitä kohti Brunsbyttelkoogia, 41 mailia, Kielin kanavan Pohjanmeren päätä. Itämeri siintää huomenna, jos kaikki on pelannut otaksutusti.