2011-05-11 Braye Harbour, Alderney | |
2011.05.12 | |
2011.05.20 |
2011-05-11 Braye Harbour, Alderney
Eilen seilattiin Guernseyltä Alderneyhin, 23 mailia. Joo, seilattiin ensin tunti 3-4 solmun vauhtia ja sen jälkeen vielä toinen roikotettiin ja läiskytettiinn purjeita mainingissa. Aluksi tosin virta vielä kiidätti hyvinkin 3-4:llä lisäsolmulla, mutta vesien laajennuttua, jäljelle jäi virtaa vain kaksi. Oli startattava rautaa avuksi. Jos emme ehtisi myötävirran kestäessä Alderneyhin, vain 15 päässä silloin, voisi sattua, että pääsisime vasta seuraavalla myötäisellä, eli 6-9 tunnin kuluttua.
Nämä vedet ovat Euroopan virtaisimpia. Skotlannin ja Orkney-saarten välisessä Pentlannin salmessa saattaa vesi painella jopa 15 solmun vauhdilla, mutta täällä tullaan hyvänä kakkosena. Swinge saaren pohjoispuolella saattaa paikoin pyyhältää yhdeksää solmua ja Alderney Race eteläpuolella 11:tä. Koska keli oli tyven ja muutenkin kaunis ja aurinkoinen, ei Swinge meitä ryöpyttänyt. Virtaus oli hetken max. 4-5 solmun pinnassa. Tosin ohjeen mukainen virranvaihtumisen aikakin oli lähellä. Kuohuvat seisovat aallot jäivät turvallisen kauas, mutta enpä haluaisi kokeilla samaa reittiä virran ja myrskytuulen ottaessa mittaa vastakkaisista suunnista.
Nyt on jo kävelty saaren, suunnilleen 6x2,5 km, itäpää, melkoinen kevään kukkaketo. Korkeutta on enimmillään sata metriä. Paikoin rannat ovat jyrkännettä toisin paikoin kumpuilevaa, loivempaa. Kaikki vihertää, myös 14 kpl Victorian aikaisia linnakkeita, jotka kohoavat niemien ja ympäröivien pikkusaarten huipuilla. Lisää linnoituslaitteita ovat rakentaneet saksalaiset, saaria viime sodassa miehitettyään. Lukuisat luodot ympärillä ovat lintujen valloittamia. Suulat kaartelevatkin aina ympärillämme, mutta lunneja emme ole vielä bonganneet. Braye Harbour on saaren ainoa satama, pitkän ja korkean aallonmurtajan muilta paitsi koillistuulilta suojaama. Mitään venelaitureita ei ole, vaan lahdella on 70 kpl vieraspoijuja, joihin hyvällä säällä ja sesongilla voidaan ottaa useita veneitä kuhunkin a 15 £/päivä. Me olemme ankkurissa. Hintaan 5 £/päivä kuuluu samat palvelut, jollalaituri, suihkutilat pesukoneet kolikoilla ja kantovesi kraanasta. Nousuveden aikaan voi saada vettä ja polttoainetta (duty-free) suoraan tankkeihin.
Moni saattaa muistaa Kanaalisaaret TV:stä, Bergeracin seikkailujen maisemana. Hän ratkoi rikoksia pääasiassa Jerseyn saarella, joka meille on siintänyt vain horisontissa. Kanaalisaarten kaksi eri itsehallintoaluetta ovat Englannin hallitsijan hoivissa, olleet jo 800 vuotta, mutta eivät brittiparlamentin määräämisvallassa. Eivät kuulu EU:iin. Mainostavat verovapaata kaupankäyntiä (viinat, tupakat). Rahana on oma punta, joka ei toimi muualla. Englannin vastaava käy täällä samanarvoisena. Vierailijoiden, jopa englantilaisten purjehtijoiden, tulee nostaa Q-lippu, saarille saapuessaan, ja täyttää tulli-/maahantulokaavake. St. Peter Port, Guernsey
Lähdimme Brestistä 5.5. klo 1000 myötävirran selässä. Kova se oli sielläkin 4 solmun pintaan, kuroutuessaan Goulet du Brestin kapeaan satamasalmeen. Sivuvastainen puuskittainen tuuli ei tilannetta helpottanut, vaan rämähdimme pystysuorilta aalloilta seuraavan pohjaan aika pelottavasti. Ajantajukin siinä meni. Luulin jo, että emme ehdi Chenal du Fouriin, seuraavaan virtapaikkaan, ajoissa, mutta Riitta sanoi, että emmehän ole vielä olleet matkalla kahta tuntiakaan, vaikka 15 mailia oli kuohuteltu. Jouduimme vielä lähes pysäyttämään tunniksi, mitä nyt virta silloin vielä 2-3 solmua vei. Koska tulimme em. kapeikkoon aivan virran kääntyessä ei siinä ollut minkäänlaista dramatiikkaa. Tuuli vei 5-6 solmua ja virta muutaman lisää. Hyvää menoa riitti pitkälle iltayöhön, mutta sen jälkeen vähitellen heikkeni. Seuraavana päivänä klo 12 oli vielä saman verran maileja jäljellä, ne kone työnsi vajaassa kolmessa tunnissa Guernseyn St. Peter Portin ponttooneihin. Väliitömästi henkilökunta toi tullipaperin täytettäväksi ja kertoi satamaoloista. Valitsemamme ulkoponttoonin lisäksi oli sisäallas, samaan n. 28 €:n päivähintaan. Sinne muutimme seuraavana päivänä ja hyödynsimme vielä tarjouksenkin: neljä yötä kolmen hinnalla. Vuorovesialueilla satama-altaat ovat usein sulkuportein varustettuja. St. Peter Portissa eivät olleet, vaan niiden aukoissa oli pato, sill englanniksi. Padon korkeus +4,2m karttatasosta oli sellainen, että veden noustua esim 6.2m tasoon, padon pystyi ylittämään 2,0 m:n syväyksellä. Aukon sivuilla oli mitta-asteikot, joista näki kuinka paljon vettä padon päällä kulloinkin oli. Laskuvedellä pato jäi meren puolelta muutaman metrin kuiville, pitäen Victoria Marinassa vettä vain parin metrin verran, suurin sallittu syväys 1,8 m. Vapaus on suuren juhlan aihe
Tietämättämme olimme saapuneet juhlimaan Liberation Day’tä 9.5. Guernseyn ja muiden Kanaalisaarten vapautumista saksalaisten miehityksestä vv.1940-45. Muistomerkissä oli ajat merkittyinä: klo 0715 Saksan antautuminen allekirjoitettiin. Tunnin päästä siitä brittijoukot astuivat tälle laiturille ja vielä tunti siitä lippu vedettiin linnakkeen salkoon. Vaikka vapautumiseen ei sillä kertaa liittynyt taisteluita, oli se iso asia ja on vieläkin. Juhlia riittää moneen menoon. Satama oli useiden menojen näyttämö. Kulkueita ja paraateja, soittokuntia ja katselmuksia. Kirkkoja ja kuoroja. Paraatia seuratessamme BBC:n haastattelija kysyi: Mistä ja mikä on tuonut sinut paikalle, entä juhlat? Kaukaa kotiin Suomeen veneellä on matka. Täydellinen sattuma toi mitä parhaimpiin juhliin, vastasin sillä Englannin kielellä, jota maisteri Kankainen aloitti takoa päähäni vuonna 1956. Venenäyttelykin oli levittäytynyt laitureille, mutta vielä siihen mahtui laulua tanssia ja rockkonserttia koko päiväksi. Tosi näyttävä ilotulitus pimenneen ja tyyntyneen sataman ylle päätti koko homman klo 22.
Vähintään kolmen ”kellon” loukussa
Kun saavuimme saarille, emme viitsineet lyhyen pysäkin takia siirtää kelloja paikalliseen aikaan. Mitä meille vaikuttaa tunti sinne tai tänne. Sitäpaitsi viimeisen päälle kullattu kirkon tornikello näkyi suoraan paatille. Kuuntelimme Kymenlaakson radiota Suomen kesäajassa. Veneen kellot käyvät Keski-Euroopan kesäaikaa, mutta paikalliset vuorovesiutaulukot on laadittu UTC:n mukaan, joihin tunnin lisäämällä pääsee brittiläiseen kesäaikaan. Lisäksi minulla on samalle alueelle ranskalaisia virtakarttoja, joiden viitesatama on Ranskassa. Niidenkin taulukot ovat normaaliajan mukaan, eli lisää 1 tunti Keski-Euroopan kesäaikaan. Tuliko selväksi?
Juhlimisen lisäksi vaeltelimme mainioita polkuja rantatajyrkänteiden tuntumassa ja kaupunkia ristiin rastiin. Varsin valaiseva oli bussimatka koko saaren ympäri. Luonto valtamerta vasten oli varsin erilainen kuin suojaisempi itäranta. Kaikki bussimatkat saarella maksoivat 1£/henki abt. 1,1 €, sillä sai siirrot sun muut. Meillä punnan matka kesti 1,5 tuntia. Bussiyhtiö on perheyritys, hienot autot. Tukemisesta en tiedä, ja henkilöautotiheys pienellä saarella näyttää olevan huippuluokkaa. Cherbourg saattaa olla seuraava satamamme parin päivän kuluttua. Virtaa on taas myötää ja vastaan. Matkaa ei ole kuin 23 mailia, joten, jos ajoista selviän yksi myötävirta riittänee.