2011-02-19 Fu­en­gi­ro­la

Ren­gas­mat­ka Fu­ge-Al­hau­rin el Gran­de-Ma­la­ga-Fu­ge

Kol­me viik­ko­a e­del­li­ses­tä maa­mie­hen tie­to­laa­ris­ta on ku­lu­nut ai­van pi­ka­vauh­dil­la. Mi­täs on teh­ty? Jaa---no---on­han, niin mi­tä? On pyö­räil­ty päi­vit­täi­si­ä kaup­pa-a­si­oi­ta. Ret­keil­ty­kin. Lais­kuus on is­ke­nyt mi­nuun, tai lä­heis­riip­pu­vai­suus. O­len a­jel­lut Rii­tan kans­sa bus­sil­la Mi­ja­siin jo kol­me ker­taa, ja jät­tä­nyt pyö­rän lai­tu­ril­le, kun on va­el­let­tu siel­lä y­lä­puo­lel­la.

Jo kau­an on sii­tä­kin, hy­vä kun muis­taa jo­tain, kun Mi­ja­sis­ta a­let­tiin köm­pi­ä rin­tee­seen. O­li kyl­mä al­le kym­me­nas­tei­nen aa­mu, ja tuu­li vuo­ren ta­kaa o­li hyy­tä­vä. Si­suk­set hies­sä ja pin­ta riit­tees­sä ki­pu­sim­me ki­lo­met­riin, Pu­er­to de Ma­la­gan so­laan. A­jat­te­lim­me, et­tä so­las­sa vii­meis­tään tuu­li heit­tää mei­dät ta­ka­pe­rin rot­koi­hin ja piik­ki­pen­saik­koi­hin, mut­ta – ih­me ta­pah­tui. Kai maas­to läm­pe­ni au­rin­gos­sa tai sel­lais­ta. Tuu­li lo­pah­ti täy­sin puo­len­päi­vän tie­nois­sa en­nen so­laan tu­lo­a. Sii­tä se a­la­mä­ki al­koi ja riit­ti­kin mo­nek­si tun­nik­si. Pol­ku las­keu­tui vuo­ren ta­ka­na rot­kon poh­jaa ai­ka hy­vä­pin­tai­se­na ja koh­tuu­loi­va­na, mut­ta nä­ky­mät o­li­vat e­nem­pi met­sä­tek­ni­koi­ta kiin­nos­ta­vi­a, män­ty­jä. Jos­tain vä­lis­tä pil­kis­ti au­rin­koi­nen, kau­kai­nen ky­lä­mai­se­ma. Ver­soi pie­nem­pää­kin re­hu­a, voin näyt­tää kir­jas­ta myö­hem­min, kun ta­va­taan?

Pent­ti Kor­pe­lan kir­jas­ta, sen oh­jei­ta seu­rat­tiin met­sä­ta­lol­le, läh­teel­le, pu­rol­le ja val­koi­si­na pil­vi­nä kuk­ki­vien man­te­li­pui­den ym­pä­röi­mäl­le maa­ta­lol­le. Kor­pe­la käs­ki hyl­jä­tä va­sem­mal­le nou­se­van tien ja jat­kaa suo­raan, to­sin jo­pa lou­naa­seen kaar­ta­en, mut­ta viit­ta­si mat­kan, 900m suh­teen, jo kau­an taak­se jää­nee­seen koh­tee­seen. Ku­ka si­tä e­nää siel­tä mit­taa, kun jo e­sit­te­li tä­tä vie­reis­tä paik­kaa. Me jat­koim­me suo­raan, vaik­ka huo­ma­sin, poh­joi­seen ja ek­syim­me kai­dal­ta tiel­tä. Ki­lo­met­ri tai kak­si tu­li li­sää, mut­ta ky­sy­mäl­lä saim­me Al­hau­rin el Gran­den suun­nan. Pu­eb­lo, sin­ne, sin­ne?

Kau­pun­ki­han se on ja löy­tyi­kin. ”Kor­pe­lan bus­sit” Fu­en­gi­ro­laan o­li­vat jo men­neet, mut­ta Ma­la­gan on­nik­ka kur­va­si py­sä­kil­le sa­mal­la, kun me toi­sen tol­pan ta­kaa. Jäi­pä kau­pun­kiin tu­tus­tu­mi­nen to­si vä­hiin tuu­mim­me, kun le­puu­tim­me raa­jo­jam­me bus­sin e­tu­pen­kis­sä va­jaan tun­nin. Sa­man­lai­sek­si jäi si­pai­su Ma­la­gas­sa, kun as­kel­sim­me suo­raan bus­si­kus­kin o­soit­ta­mas­ta o­ves­ta ju­na-a­se­mal­le. Li­sä­a­pu­na suun­nis­tuk­seen ku­van­kau­nis nuo­ri nai­nen sa­mas­ta bus­sis­ta vie­lä var­mis­ti van­huk­sien ka­dun y­li pää­syn ja ek­sy­mät­tä lip­pu­luu­kul­le o­saa­mi­sen. Kii­tos! Al­le tun­nis­sa tut­tu Ren­fe kii­dät­ti mei­dät ko­ti­a­se­mal­le, jos­ta on­kin vain pa­ri ki­ven­heit­to­a sa­ta­maam­me. Tai­si ot­taa yh­dek­sän tun­ti­a ar­vo­kas­ta ai­kaam­me kaik­ki­aan. Pa­ri tun­ti­a is­tuim­me kul­ku­neu­vois­sa, to­vin ki­vil­lä ja kan­noil­la e­väi­tä mais­tel­len, ja lo­put kii­pe­sim­me, käys­ke­lim­me ja kom­pas­te­lim­me luon­nos­sa, run­saat 20 kil­saa. Sii­nä vä­lis­sä kuk­ki­a ja yrt­te­jä kat­sel­len ja hais­tel­len.

Seu­raa­va va­el­lus va­jaan vii­kon pääs­tä kes­ti o­mil­la koi­vil­la sa­man a­jan, sa­maan kor­keu­teen­kin pää­sim­me, mut­ta yh­tä in­nol­la en kui­ten­kaan kä­sit­te­le: Py­syt­te­lim­me sen päi­vän ”vuo­rem­me o­man ran­nan puo­lel­la” , tu­tun me­ri­mai­se­mam­me. Nä­ky­vyys o­li taas nor­maa­lin hy­vä. No, ai­na­kin Ma­ro­kon El-Rif-vuor­ten lu­mi­hui­put nä­kyi­vät 180 km:n, 100 mai­lin pääs­sä. Sier­ra Ne­va­dan lu­mien li­säk­si myös lä­hem­pä­nä o­le­vat, pa­ri­ki­lo­met­ri­set hui­put Ma­la­gan ja Mar­bel­lan suun­nil­la o­li­vat saa­neet lu­mi­hu­pun pei­tok­seen. Ko­vin ot­ti kä­pä­liin taas­kin, mut­ta se lie­nee tar­koi­tus­kin. Uu­si­a, kir­joi­him­me kyl­lä­kin mer­kit­ty­jä, pol­ku­ja tu­li tes­tat­tu­a.

E­del­lis­ten vä­lis­sä py­räh­det­tiin Be­nal­ma­de­nan ”lin­tu­puis­toon” pyö­ril­lä. Mun o­li pak­ko pai­naa li­säk­si sa­ta­maan. Tu­han­nen ve­neen jou­kos­ta e­rot­tui­kin pa­ri kiin­nos­ta­vaa, uu­si pie­neh­kö Be­ne­te­au ja rans­kan­lip­pui­nen Tur­bo 9,50.

Ei­len 17.2. pi­ti taas bus­seil­la Mi­ja­siin. Teim­me vaa­ti­mat­to­mam­man ret­ken Los A­re­na­le­sin en­ti­seen, mai­se­moi­tuun kalk­ki­kai­vok­seen. Kii­pe­ä­mi­sen väär­ti kyl­lä, mut­ta jää­tä­vän kyl­mät ja kaa­ta­van ra­jut puus­kat tal­tut­ti­vat in­nos­tuk­sen. Mi­ja­sin ky­läs­sä o­li mie­dom­paa, mut­ta ran­nas­sa vas­taan tu­li ai­van e­ri il­ma, ke­sä­läm­min.

ME­RI­MIES­JU­TUT

Nii­tä on tur­ha Ii­rik­sen si­vuil­ta et­si­ä. El­lei vauh­di­kas­ta me­ri­mies­ka­pak­kaa sa­tu o­le­maan poik­ke­a­mi­se­täi­syy­del­lä, kan­nat­taa et­si­ä kir­jois­ta! Vaik­ka­pa hy­vän ys­tä­väm­me ja pur­jeh­dus­ka­ve­rim­me

MAT­TI LAP­PA­LAI­SEN juu­ri il­mes­ty­neis­tä:

YK­SI­NÄI­NEN PUR­JEH­TI­JA o­sa 1, jos­sa Mat­ti sei­laa pa­ris­sa vuo­des­sa Suo­mes­ta Ka­ri­bi­an aal­loil­le. Nyt Ma­tin Snoo­py on jo Ba­lil­la, ja ju­tut jat­ku­vat ai­ka­naan. Voi ol­la, et­tä yk­si­näi­nen pur­jeh­ti­ja ei ai­na muis­ta ker­to­a ge­no­an ja­lus­pis­teen oi­ke­a­ta si­jain­ti­a, mut­ta e­sit­tä­nee joi­tain vih­jei­tä sii­tä mi­hin maa­il­man pur­jeh­duk­sil­la pää­see tai suo­ras­taan jou­tuu.

HIR­VEE­TÄ, HIR­VEE­TÄÄ, KAU­HEE­TA, KAU­HEE­TA sa­mas­ta ky­näs­tä. Ni­mes­tä pää­tel­len tä­mä kir­ja ai­na­kin, va­lot­taa pur­jeh­duk­sen täh­ti­het­ki­ä (MA­TIN). Li­sä­tie­to­ja: ee­va.lap­pa­lai­nen@gmail.com

ME­RI­ROS­VO­JU­TUT

Näi­tä ei tar­vit­se et­si­ä pö­lyt­ty­neis­tä kir­jois­ta. Riit­tää, kun seu­raa uu­ti­soin­ti­a – ny­ky­ai­ka­na. Kuin­ka tä­mä voi ol­la mah­dol­lis­ta? Jo­tain on pa­has­ti vi­al­la, ei pel­käs­tään se, et­tä ros­vo­ja on ja run­saas­ti ja a­la So­ma­li­nuor­ten i­han­ne­am­mat­ti?

Muu­al­la­kin täy­tyy ol­la vi­kaa. Pai­na­vat­ko lai­va­yh­ti­öt ju­tut vil­lai­sel­la, kun saa­vat su­per­tank­ke­rin ta­kai­sin ki­vut­to­mas­ti pik­ku­ra­hoil­la (mil­joo­nil­la)? Sa­laa­vat­ko ne va­kuu­tu­syh­ti­öl­tä mak­su­jen­nou­sun pe­los­sa, vai saa­vat­ko va­kuu­tuk­ses­ta lii­an hy­vän, rah­din y­lit­tä­vän kor­vauk­sen, la­man nu­jer­ta­mi­ses­sa?

Pie­nin syy hom­man luis­kah­ta­mi­seen kaik­kien hans­kas­ta ei o­le ko­ko maa­il­maa sy­lei­le­vä, hu­maa­ni, ”ih­mi­soi­keuk­sien” lu­ke­mi­nen. Et­tei vain tu­li­si ros­vo­se­däl­le pi­pi! En­tä Me­ri­mies­ten ih­mi­soi­keu­det? Hei­tä o­li ti­las­ton mu­kaan vii­me vuon­na pant­ti­van­keu­des­sa 1182 mies­tä/nais­ta. Hen­ken­sä me­net­ti 8 kpl. Jos sa­maan ti­lan­tee­seen pis­tet­täi­siin 100 län­si­mais­ta tu­ris­ti­a, niin maa­il­man kir­jat o­li­si­vat ker­ral­la se­kai­sin, ja rat­kai­sun a­vai­met jo löy­det­ty.

Hy­vä, et­tä mii­na­lai­va Poh­jan­maa on siel­lä, mut­ta en ai­van us­ko, et­tä se­kään eh­tii ly­hy­el­lä pes­til­lään muut­taa A­ra­bi­an mer­ta ”rau­han me­rek­si”.

Kym­me­ni­ä pur­je­ve­nei­tä on vuo­sit­tain ja nyt­kin tu­los­sa Thai­maan suun­nal­ta Vä­li­me­rel­le. Jot­kut siel­tä var­mas­ti sei­laa­vat vai­keuk­sit­ta, ku­ten me­kin vii­me vuon­na, mut­ta jot­kut muut­ta­vat suun­ni­tel­mi­aan: Suo­ma­lai­nen Scor­pi­o päät­ti blo­gin­sa mu­kaan pa­la­ta Ma­le­dii­veil­ta Thai­maa­han ja y­rit­tää uu­del­leen en­si vuon­na. Mo­net o­vat va­lin­neet Af­ri­kan kier­ron e­te­lä­kaut­ta ja o­sa kään­tyy sil­le kurs­sil­le vie­lä In­ti­an/Ma­le­dii­vien­kin ve­sil­tä. Lai­va­yh­ti­öt o­vat jo mai­nos­ta­neet noon­si­te.com-si­vul­la­kin pal­ve­lui­taan: Lai­vaus Ma­le-Mar­ma­ris vain US 650/jal­ka.