2010-11-27 Fu­en­gi­ro­la, e­ka my­rä ja ku­vi­a viik­ko­jen var­rel­ta

Kuu­kau­si ja viik­ko Fu­en­gi­ro­las­sa on ol­lut hy­vää il­maa.A­lun ai­van ke­säi­set ke­lit o­vat pa­rin vii­me vii­kon ai­ka­na ko­leen­tu­neet si­ten, et­tä yö­läm­pö on las­ke­nut sii­nä 14:ään ja muu­ta­ma­na aa­mu­na jo­pa 12:een. Ai­ka rai­kas­ta se on tro­pii­kin jäl­keen, mut­ta nyt jo tot­tu­nee­na voin sa­no­a, et­tä ai­van pas­se­li­a. Ei­pä pus­ke hi­ki kai­ken ai­kaa.

Ei­li­sil­las­ta se al­koi sa­de, ei kaa­ta­mal­la, mut­ta kui­ten­kin. Ma­ri­ne­rot kä­vi­vät lä­pi ve­nei­den kiin­ni­tyk­si­ä, sil­lä tuul­ta­kin o­li lu­vas­sa. Si­tä tu­li­kin, ei myrs­ky­ä, mut­ta rei­lum­man jäl­keen kui­ten­kin niin, et­tä ve­neet, me sii­nä mu­ka­na, kis­ko­vat kiin­ni­tyk­si­ään mel­ko e­pä­miel­lyt­tä­väs­ti, sel­lais­ta 0,5-1 met­rin ny­ki­mis­tä. Mai­nin­ki ni­mit­täin tu­lee si­sään koil­li­seen o­soit­ta­vas­ta sa­ta­man au­kos­ta. Nyt on o vet­tä tul­lut rei­lum­min ja vie­lä pi­täi­si li­sään­ty­ä. Tuu­lenn sen­tään en­nus­te­taan kään­ty­vän i­däs­tä län­teen ai­van näil­lä il­ta­tun­neil­la. Ta­soit­ta­nee hoi­per­te­le­vaa o­lo­am­me.

Kat­se­lin Eu­roo­pan ja poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon sää­kart­to­ja. Pa­huk­sen poh­jo­la pi­te­lee voi­ma­kas­ta tal­vi­kor­ke­aa pääl­lään niin, et­tä Lab­ra­do­ris­ta tar­jol­la o­le­vat ma­ta­lat jou­tu­vat mat­kaa­maan en­sin kes­kel­le At­lant­ti­a, jo­pa A­zo­rien e­te­lä­puo­lel­le, ei­vät­kä siel­tä löy­dä muu­ta reit­ti­ä eu­roop­pa­lais­ten i­lok­si kuin Gib­ral­ta­rin sal­men. No, sii­nä sa­mal­la saa­vat af­rik­ka­lai­set mais­taa tä­tä sa­maa lää­ket­tä. Uu­si ma­ta­la voi­mak­kai­nen sa­de­a­lu­ei­neen ryn­tää kimp­puum­me jo pa­rin päi­vän ku­lut­tu­a. Ei­pä pa­la hi­pi­ä, ei­vät­kä ku­lu au­rin­ko­la­sit.

ARC-ral­ly, worldc­rui­sing.com/arc

O­len ke­hu­nut, et­tä en seu­raa min­kään­lai­si­a ur­hei­lu­ta­pah­tu­mi­a. Lie­kö tä­mä­kään sel­lai­nen, mut­ta nyt, kun net­ti y­let­tyy paa­til­le o­len vil­kuil­lut ARC-ral­li­lais­ten e­dis­ty­mis­tä tai­pa­leel­laan. Jo­ka ve­nees­sä on seu­ran­ta­lai­te, jo­ten kart­ta­ku­vas­ta voi nouk­ki­a suo­sik­kien­sa si­jain­te­ja.

Huo­men­na on viik­ko star­tis­ta, ei­vät­kä suu­ret­kaan ve­neet, har­vaa toi­sil­ta ka­ran­nut­ta lu­kuu­not­ta­mat­ta, o­le sei­lan­neet e­des tu­hat­ta mai­li­a, vaik­ka o­vat po­ten­ti­aa­li­si­a 200-300:n mai­lin päi­vä­mat­ko­jen hauk­kaa­ji­a.

Ke­li, tuu­li, pur­jeh­ti­jan i­lon, hur­mi­on, toi­von, pe­lon tai e­pä­toi­von ai­he voi len­nät­tää, kal­lis­taa, py­säyt­tää tai ryn­kyt­tää tuo­ta 233:n ve­neen ja y­li tu­han­nen pur­jeh­ti­jan jouk­ko­a.

A­lun ko­me­an spin­nu­läh­dön jäl­keen hom­ma on men­nyt ar­ki­sem­mak­si, ty­ve­nek­si ja vas­tai­sek­si. Jo­ku a­jaa vää­rään suun­taan, kun ei muu­al­le pää­se. Toi­nen kel­luu ke­vy­es­sä ke­lis­sä. Kol­mas on star­tan­nut ko­neen, kos­ka mie­his­tö täy­tyy saa­da mai­hin A­me­ri­kan puo­lel­la ti­la­tuil­le pa­luu­len­noil­leen.

Mi­kä mät­tää? Koil­lis­pa­saa­tin­han siel­lä pi­täi­si pu­hal­taa. Pi­täi­si, mut­ta nuo sa­mat ma­ta­lat, jot­ka ny­ki­vät mei­dän kiin­ni­tyk­si­ä o­vat seik­kail­leet ai­van ark­ki­lais­ten rei­til­le e­del­lä mai­ni­tuin seu­rauk­sin. Toi­vo­taan, et­tä ti­lan­ne pa­ra­nee, vaik­ka sil­tä ei en­nus­te näy­tä, vaan pu­dot­taa rei­til­le vie­lä seu­raa­van­kin ma­ta­la­pai­neen.

Mais­sa on help­po vii­sas­tel­la, kun me­rel­lä ta­pah­tuu. Toi­saal­ta, tuol­la po­ru­kal­la­kin on sää­tie­dot käy­tet­tä­vis­sään, mut­ta paa­tit o­vat niin hi­tai­ta, et­tä ai­na­kaan kaik­ki ei­vät pys­ty tar­peek­si no­pe­as­ti sei­laa­maan ma­ta­lan e­dul­li­sem­mal­le puo­lel­le. Ei au­ta, kuin ot­taa se mi­kä tu­lee. O­sa po­ru­kas­ta on jo kier­tä­nyt Kap Ver­den saa­ret i­dän ja e­te­län kaut­ta. Siel­lä tuu­len suun­ta näyt­tää e­dul­li­sel­ta, mut­ta ke­vy­el­tä

Myrs­ky ja MYL­VÄYS!

Sa­noi Kip­pa­ri kal­le, mut­ta mi­nul­le mei­na­si tul­la HAL­VAUS. Tä­tä kir­joit­ta­es­sa ru­pe­sin kat­so­maan min­kä­lai­nen paat­ti sil­lä Ste­we Das­hew:llä nyt on al­laan, kun e­tu­mat­ka on puo­li val­ta­mer­ta. O­len ai­na i­hail­lut Das­hewn suun­nit­te­le­mi­a Deer­foot-mat­ka­ve­nei­tä, pur­jeh­ti­ja­ys­tä­väl­li­si­ä, so­la­koi­ta, ke­vy­tup­pou­mai­si­a, no­pei­ta, noi­ta 200-300 päi­vä­mai­lin paat­te­ja, kui­ten­kin kai­kil­la mu­ka­vuuk­sil­la va­rus­tet­tu­ja. Ap­ri­koin: Mi­tä se Das­hew nyt on kek­si­nyt? MOOT­TO­RI­VE­NEEN, moot­to­ri­ve­neen pur­jeh­dus­kil­pai­luun! On­ko Ve­nei­ly­lii­tol­la sor­men­sa pe­lis­sä? Täs­sä­kö ORC ja LYS-kil­pai­lu­jen tu­le­vai­suus?

Mi­täs uut­ta maa­il­mas­sa? Vuon­na 1999 suo­ma­lai­nen A­ny­a-”pur­si”, sii­nä 22-met­ri­nen, a­joi tuon sa­man ARC:n ko­ko mat­kan ko­neel­la ja me­nes­tyi hy­vin ke­vyt­tuu­li­ses­sa ki­sas­sa. Ku­ka se e­nää käs­kee tur­haan ri­ki­ä he­li­syt­tää me­ren y­li. ARC:n crui­sing-luo­kis­sa ko­neel­la saa­kin a­jaa, ja jos­kus kan­nat­taa, riip­pu­en sa­ko­tuk­sen ja hyö­dyn suh­tees­ta.

E­del­li­ses­tä sel­vit­ty­ä­ni pis­tän ka­me­ras­ta pe­räk­käin joi­tain nä­ky­mi­ä: