2010-05-29 Ash­ke­lon-Ha­ni­a, run­saat 4 vrk me­rel­lä.

Sää­tie­do­tuk­set pi­ti­vät hy­vin paik­kan­sa. A­vo­tuu­lem­me kään­tyi piikk­ki­vas­tai­sek­si sii­nä vii­me stoo­ri­a kir­joit­ta­es­sa­ni. Puk­sut­te­lim­me ko­neel­la kol­me tun­ti­a ke­veim­män y­li.

WP on joil­le­kin wa­y­point. Meil­le nyt wind point, sil­lä juu­ri koh­tees­ta pu­hal­te­lee. Vii­me yö­nä sen ver­ran ri­va­kas­ti, et­tä ge­no­as­ta o­li käy­tös­sä al­le puo­let.

Noin kel­lo nel­jän tie­nois­sa, juu­ri, kun o­lin pääs­syt punk­kaan, pa­mah­ti. Kat­ke­si­ko skuut­ti? Ei - puo­mi kat­ke­si, ai­van suo­raan poik­ki sen al­le nii­ta­tun skuut­ti­he­lan ta­kaa. O­tim­me i­son a­las, vi­oit­tu­mat­to­ma­na. Sur­ra­sin puo­min­pään i­som­paan o­saan kiin­ni. Se­hän on e­del­leen toi­ses­ta pääs­tään kiin­ni puo­min­si­säi­sil­lä rei­vi­köy­sil­lä ja out­hau­lil­la (puo­mi­lii­kin ki­ris­tys­vai­je­ril­la). Vaik­ka täy­si­kuu va­lai­si­kin hy­vin pää­dyim­me kor­jaus­hom­miin vas­ta päi­vän­va­lol­la. O­li kuop­pais­ta­kin.

Me­nin ta­kai­sin punk­kaan. Riit­ta an­toi men­nä va­jaal­la jen­nil­lä jon­ne­kin Af­ri­kan suun­taan.

Nuk­ku­mi­nen ei oi­kein on­nis­tu­nut, sil­lä ai­vot jat­koi­vat päh­käi­ly­ä. Kat­ke­a­mi­ses­sa ei ih­met­tä ol­lut. O­sa­syy­nä var­mas­ti nii­tat­tu he­la, jon­ka e­täi­syys 4-met­ri­sen puo­min no­kas­ta on 1,20 m. Pa­pe­ri­no­hu­el­ta näyt­tä­vä ma­te­ri­aa­li on sen­tään 2,5 mil­lis­tä, mut­ta Jon­mas­tin ri­ki­pa­jan jäl­keen on puo­mi­a tai­vu­tel­tu 20 vuot­ta ja 100 000 mai­li­a.

Mon­taa mi­nuut­ti­a ei men­nyt kor­jauk­sen­kaan suun­nit­te­luun, mut­ta jat­koin le­pää­mis­tä.

Jo en­nen ke­vyt­tä aa­mi­ais­ta kä­vin mit­taa­mas­sa puo­min si­sä­mi­tan ja spin­nu­puo­min ul­ko­lä­pi­mi­tan. Kuin luo­dut toi­sil­leen. Mai­ni­tun ja­lus­he­lan nii­tit pi­ti meis­la­ta si­leik­si puo­min si­säl­tä. Meis­se­li y­let­tyi ja muu­ta­man sor­meen­lyön­nin ku­lut­tu­a o­li­kin ai­ka työn­tää spin­nu­puo­mi i­so­puo­min si­sään. Täy­del­li­nen so­vi­tus, mi­tä nyt spi­puo­min pää so­jot­taa pa­ri met­ri­ä taak­se­päin, mut­ta sil­le on ti­laa. Sit­ten vaan mo­nin­ker­tai­nen köy­si­ku­kon­jal­ka skuut­tip­lo­kil­le, et­tei­vät pai­kat e­nää lii­kaa ra­si­tu.

Al­le pa­rin tun­nin re­mon­tin jäl­keen ol­tii me­nos­sa. Ei­li­sil­ta­na vie­lä rei­vat­tiin i­so sää­tie­to­jen 20-sol­muis­ten va­ral­ta. Ei nii­tä ai­van tul­lut, mut­ta hy­väs­sä ta­sa­pai­nos­sa yö sei­lat­tiin.

Nyt on ke­li ke­ven­ty­nyt. Toi­nen hals­si, jäl­jel­lä o­le­vas­sa aal­lo­kos­sa vie Af­rik­kaan toi­nen Turk­kiin. Kum­pi­kaan ei jak­sa näis­sä o­lois­sa ke­la­ta mei­tä yh­tään Kree­taa lä­hemm­mäk­si. Juu­ri aa­mul­la ke­huin kuin­ka ta­sai­set tuu­let o­vat ol­leet se­kä suun­nal­taan, et­tä no­peu­del­taan. Ei tie­to­a­kaan mis­tään puus­kis­ta, vaan sa­ma pu­hal­lus tun­nis­ta toi­seen. Puo­mi­vi­ri­tys ei mei­tä lain­kaan hait­taa tai hi­das­ta, ai­no­as­taan mah­dol­li­nen rei­vaus täy­tyy hoi­taa ”kä­si­pe­lil­lä” il­man val­miik­si joh­det­tu­ja ta­ka­lii­kin rei­vi­köy­si­ä.

Kii­ret­tä ei o­le. Säh­kö­ä­kin riit­tää. Kat­so­taan taas on­ko sää­kart­ta tul­lut. Eh­kä se lu­paa uut­ta tuul­ta, si­tä ta­sais­ta.