Takaisin Edellinen Seuraava
2010-05-27 Ashkelon-Hania, kaksi ekaa vrk
pekka
2010.05.28
2010.05.29

2010-05-27 Ash­ke­lon-Ha­ni­a, kak­si e­kaa vrk

Tiis­tai­aa­mu­päi­väl­lä 25.5. ir­roi­tim­me na­rut ja työn­sim­me paa­tin u­los tolp­pien vä­lis­tä. Lai­tu­rin e­dus­tal­la a­sen­sin tuu­li­pe­rä­si­men ve­si­la­van pai­koil­leen. Kes­kel­le lu­kit­tu­na se hi­das­taa niin pal­jon Ii­rik­sen kään­ty­mi­so­mi­nai­suuk­si­a, et­tä nap­paam­me sen myös pois me­rel­tä tul­les­sa en­nen ah­tai­den sa­ta­mien ma­nöö­ve­rei­tä. La­van voi­si jät­tää pai­koil­leen il­man lu­ki­tus­ta­kin, jol­loin kään­ty­mi­ses­sä ei o­li­si suu­ri­a e­ro­ja, mut­ta jos jou­dut pa­kit­ta­maan, se ei va­paas­ti 45 as­tet­ta kään­tyi­le­vän li­sä­ruo­rin kans­sa e­nää on­nis­tu. Se taas on­nis­tuu pa­rem­min lu­ki­tul­la, jo­ten o­lem­me va­lin­neet poi­so­ton. Ve­täi­sim­me myös i­son y­lös sa­ta­ma-al­taas­sa. Se­kin on y­lei­ses­ti käyt­tä­mäm­me ta­pa, vaik­ka nyt­kin i­mu­ruop­paa­jan ja aal­lon­mur­ta­jan vä­lis­sä o­li vain run­saan vii­den met­rin va­paa väy­lä, kat­som­me, et­tä aal­lo­kot­to­mis­sa o­lois­sa pur­jeen nos­tot ja las­kut o­vat niin pal­jon hel­pom­pi­a. Nos­tin ei me­ne mas­to­as­kel­mien taak­se niin kuin voi käy­dä ve­neen rul­la­tes­sa ja pur­je löy­tää myös pa­rem­min tien­sä la­zy-jac­kien vä­lis­tä y­lös. Mie­his­tö myös py­syy pa­rem­min va­kaas­sa paa­tis­sa kur­ko­tel­les­saan vaik­ka nos­tin­ta pai­koil­leen. Pie­ni poh­ja-luo­de-tuu­li o­li vi­rin­nyt. Sii­hen näh­den tu­li­te­rä North Sails-ge­no­am­me näyt­ti vai­vai­sen pie­nel­tä. O­li­si­ko sit­ten­kin pi­tä­nyt ot­taa 150 %? No, tuu­li­han pa­ra­ni, mut­ta ei suun­nal­taan. Pai­ne­lim­me taas koh­ti ö­jy­tor­ni­a, jon­ka lä­hes­ty­mi­ses­tä sain jo tul­les­sa oh­jei­ta. Kun tuu­li kään­tyi e­dul­li­sem­mak­si o­li­sim­me jo si­vuut­ta­neet sen pa­rin-kol­men mai­lin pääs­tä, mut­ta ei. En­sik­si al­koi sen pe­rus­teel­li­nen pau­ke ja suih­ku­ko­nei­den sun mui­den­kin su­ri­noi­den. Ai­van pääl­läm­me rä­ti­si­vät kra­naa­tit, ja sar­jat pa­pat­ti­vat maan suun­nal­la. Tot­ta­kai ha­lu­sin öl­jy­tor­nin suo­jaan, ei­vät kai sin­ne us­kal­la rau­ta­ro­mu­a pu­dot­taa.

O­li ran­nas­sa pauk­ku­ja sil­loin täl­löin kuu­lu­nut, ja hä­vit­tä­jät suih­ki­neet, ja mel­kein jat­ku­vas­ti he­li­kop­te­ri­pa­ri o­li ran­ta­vii­vaa koh­ti Ga­zaa tut­kail­lut, mut­ta nyt o­li i­som­pi har­joi­tus, toi­voim­me, me­nos­sa.

Sit­ten rä­ti­si ra­di­o. Paat­ti siel­lä ja siel­lä, Is­ra­e­li na­vy. Lon­gi­tu­dis­sa o­li as­teen heit­to, mut­ta ou­nas­te­lin jo mei­tä tar­koit­ta­van.

Ai­ris, ai­ris, kut­su ke­hit­tyi. Kun o­lim­me läh­te­vä paat­ti, en ol­lut a­ja­tel­lut y­len­mää­rin kut­su­ja kuun­nel­la, mut­ta pak­ko­han o­li vas­ta­ta lo­pul­ta. Kuu­le, sa­ma Too­pe, kuin tul­les­sa, ar­ve­lin kut­su­jan ki­roi­le­van, a­ja nyt jo poh­joi­seen, jä­tä vii­si mai­li­a tor­niin. O.K. ol­tiin kol­men mai­lin pääs­sä, jo­ten run­saan pa­rin mi­lek­sen 020 paa­puu­ril­la pää­sim­me koh­ti va­paam­pi­a ve­si­ä en­nen 280 as­teen seu­raa­val­la.

Il­ta­päi­väl­lä tuu­li ri­va­koi­tui niin, et­tä i­som­paa rie­pu­a en kai­van­nut, vaan pi­ti jo muu­ta­ma kier­ros rul­la­ta. Uu­si pur­je on kuin teh­ty tä­hän hom­maan. Va­kaa, ve­ny­mä­tön, help­po ja­lus­pis­teen siir­rol­la trim­ma­ta. Pys­tyt­tiin nou­se­maan oi­ke­aan suun­taan, Kree­tan i­tä­pää­hän, jon­ne o­li läh­ties­sä 485 mai­li­a. Meil­lä o­li poh­ja­tuu­li, mut­ta val­lit­se­va aal­lok­ko luo­tees­ta te­ki me­nos­ta mel­ko rois­ku­vaa ja kuop­pais­ta, ei­kä vauh­ti­kaan pääs­syt juu­ri nou­se­maan y­li 5,5 sol­mun nyök­ki­mi­ses­sä.

Ei­li­nen me­ni mu­ka­vas­ti. Aa­mu­hä­mä­ris­sä a­joim­me heit­tä­mäl­lä o­hi va­jaan tun­nin en­nen mei­tä läh­te­neen Is­land Pac­ket 38, kuu­le­ma mat­kal­la Kree­tal­le myös. Se o­li ve­tä­nyt e­tu­mat­kaa ko­neel­la sel­vit­tä­es­sään öl­jy­tor­nin, jon­ka ym­pä­ril­lä me pur­jein rim­pui­lim­me. Yöl­lä en viit­si­nyt si­tä kut­su­a, en­kä sit­ten päi­väl­lä­kään el­vis­tel­lä, kun jäi­vät niin no­pe­as­ti.

Tuu­li a­vau­tui, ja an­noim­me kurs­sin nous­ta vii­val­ta. Ran­nas­sa o­tet­tu sää­tie­to tun­tuu pi­tä­vän ku­tin­sa, jo­pa hu­piin as­ti. Ei­len puo­len­päi­vän ai­kaan en­nus­tees­sa o­li mei­dän kul­mil­lam­me vä­kä­se­tön i­tä­nuo­li. Ja ei­kö vaan sil­loin ol­lut het­ken run­saan sol­mun vauh­ti meil­lä­kin, mut­ta vain sil­loin. Muu­ten e­te­nim­me 125 mai­li­a päi­väs­sä oi­ke­aan suun­taan. Sa­man en­nus­teen mu­kaan sää­ik­ku­nam­me on sul­keu­tu­mas­sa. Il­lal­la ai­na­kin pi­täi­si pu­hal­taa taas 7-8 sek­met­ri­ä luo­tees­ta, e­li piik­ki­vas­tai­seen, pit­käl­le en­si viik­koon. Tä­män lä­het­tä­es­sä­ni toi­vom­me kui­ten­kin saa­vam­me li­sä­en­nus­teen Jon­nal­ta. Voi­si­ko sii­nä ol­la pa­rem­min? No, me­hän o­lem­me nyt luo­vi­pur­jeel­la va­rus­te­tut, ja mat­kaa on

vain 250 mai­li­a reit­ti­pis­tee­seen ja sa­ta li­sää Ha­ni­aan.

Läh­tö tun­tui ai­ka hek­ti­sel­tä. Mi­tään kii­ret­tä ei en­sin ol­lut, mut­ta sit­ten sää­tie­toi­hin il­mes­tyi poh­joi­si­a ja koil­li­si­a tuu­li­a, val­lit­se­van luo­teen ti­lal­le.

Saim­me uu­den ge­no­an so­vi­tus­ti maa­nan­tai­na. Sil­loin kä­vin myös so­vi­tus­ti ham­mas­lää­kä­ril­lä, mut­ta var­si­nai­si­a mat­ka­val­mis­te­lu­ja em­me ol­leet teh­neet. A­loi­tin ent. sau­nan pak­kauk­sel­la. En­sin pyö­rät lau­teil­le. Ai pyö­rät. Kun o­lim­me Jer­ryn luo­na Tel-A­vi­vis­sa pyö­räm­me, van­ha Di-Bla­si ja uu­dem­pi, mut­ta ruos­tei­sem­pi kii­na­lai­nen maas­tu­ri va­ras­tet­tiin Ash­ke­lo­nin lin­ja-au­to­a­se­mal­ta. Kä­vim­me toi­mis­tos­ta ky­sy­mäs­sä o­li­si­ko ne siir­ret­ty tur­va­syis­tä, mi­kä ei sii­nä maas­sa eh­kä o­li­si ih­me. Sor­ry, va­ras­tet­tu. Se sii­tä, en vai­van­nut po­lii­sei­ta­kaan, en­kä viit­si­nyt il­moit­taa Jer­ryl­le­kään, et­tei pa­hoit­tai­si miel­tään, kun o­li vä­hän e­päil­lyt mei­nin­ki­äm­me pyö­rien jä­tös­tä a­se­mal­le. Vil­kais­tiin Mid­ga­lin kau­pun­gi­no­san pyö­rä­kaup­paa. Siel­lä o­li­kin yk­si tait­tu­va. Ko­kei­lin: er­go­no­mi­a kun­nos­sa, muu­ten, mut­ta sa­tu­laa ei saa­nut riit­tä­vän y­lös e­des mi­nul­le. Vaih­teet­to­man vä­li­tys on ää­ret­tö­män hi­das, so­pii vain kau­pun­ki, jal­ka­ka­äy­tä­vä­a­joon. Laa­tu ei kes­tä min­kään­lais­ta tar­kas­te­lu­a, mut­ta hin­ta kes­tää. Os­tim­me seu­raa­va­na päi­vä­nä vie­lä toi­sen n. 90 € yh­teen­sä. Pyö­rät to­si­aan mah­tui­vat vie­lä sääs­tet­tyi­hin Di-Bla­si kas­sei­hin, vaik­ka pa­kat­tu muo­to jäi köm­pe­löm­mäk­si. Van­ha jen­ni kii­lak­si ja köy­si­ä sun muu­ta tilk­keek­si. Pi­me­ään me­ni val­mis­te­lu il­lal­la, ja aa­mul­la a­loim­me ai­kai­sin. Lo­ki-im­pel­le­ri o­li ju­mis­sa. He­ti pe­rään saa­lin­kien päi­tä peh­mus­ta­maan, et­tei uu­si ge­no­a he­ti vi­oi­tu. Hom­maa riit­ti vie­lä niin, et­tä eh­ti­vät jo toi­mis­tos­ta kut­su­a sel­vi­tyk­seen.

Sun­nun­tai­na o­lim­me vie­lä kä­väis­seet bus­seil­la Kuol­leel­la­me­rel­lä. En­sin 1,5 tun­ti­a Je­ru­sa­le­miin ja toi­nen mo­ko­ma Ein Ge­diin, puo­les­sa­vä­lis­sä me­ren pi­tuu­des­ta. Paik­ka o­li vain muu­ta­man ra­vin­to­lan, huol­to­ra­ken­nuk­sen ja huol­to­a­se­man kes­kit­ty­mä ja ui­ma­ran­nan.

Mi­täs se on Kuol­lut­me­ri? Ei muu­ten mi­tään, kuin et­tä maa­il­man sy­vin paik­ka pää pin­nal­la mi­tat­tu­na. -396 met­ri­ä, mei­dän gep­si pis­ti pa­rem­mak­si - 426 m.

Riit­ta ui, vaik­ka ei se kuu­le­ma oi­kein on­nis­tu­nut, mel­kein­hän se sii­nä pin­nal­la kel­lui.

Mo­nien suo­lo­jen pro­sent­ti on 33, mi­kä lie­nee ti­heys? Mais­toin, ei hää­vi­ä, kit­ke­rää.

Mai­se­mat o­li­vat näyt­tä­vät, kui­van ka­rut, vuo­ris­tot ym­pä­ril­lä, ran­ta­ta­san­goil­la vain har­vo­jen taa­te­li­vil­jel­mien vih­rei­tä laik­ku­ja, a­su­ma­ton­ta.