| 2010-04-02 Massawasta Marsa Inkeifaliin | |
| 2010.04.07 | |
| 2010.04.13 |
2010-04-02 Massawasta Marsa Inkeifaliin
Kun Asmaran vuoristomatkailijat saapuivat, alkoivat lähtövalmistelut. Paljoa ei tarvittu, jos ei ollut paikkakunnalla tarjollakaan, pari kunnon pussia sämpylöitä.
Jonnan lähettämät säätiedot olivat suotuisat, myötäistä tai vähintään avotuulta.
Niin oli todellisuudessakin, kun Pitkäperjantaiaamuna suuntasimme merelle.
Lähtöä edelsi immigration tiskillä käynti. Muutamien leimojen jälkeen virkamies vielä käväisi jolliemme kyydillä tarkastamassa, että väkimäärä veneessä oli miehistöluettelon mukainen. Eipä tule mieleen toista paikkaa, jossa vastaavaa tarkistusta tehtäisiin. Hyvin työnsikin itätuulessa, vaikka monet eivät perjantaisin suostu lainkaan lähtemään. Liekö Pitkäsellainen taikauskoisille suotuisampi.
Iltapimeässä tuuli lopahti ja koneilimme ankkuriin Difnein-saaren rantaan. Chimu oli siellä jo merkkivalona.
Yöllä tuuli jo virisi, mutta viideltä vedimme koukun ylös, ja matka rupesi taittumaan.
Kaverit jäivät vielä aamu-unilleen.
Matka taittui hyvin. Seuraavana yönä piti reivatakin, mutta puolenpäivän tietämissä tarvittiin tuokio konepotkua, vaikka säätieto väitti tuulevan 15 solmua. Me olimme menossa niin pitkälle, kuin tuuli kantaa, ennusteen mukaan vaikka 400 mailia, mutta Chimulla jo pelkäsivät, että Sudan jää väliin. Niinpä päätimme yhdessä suunnata Marsa Inkeifaliin.
Seuraavana yönä ukkosti ja kelit menivät oikullisiksi. Varsin ei myrskynnyt, mutta luvatut myötäiset kääntyivät 10 sekuntimetrin vastaisiksi. Ainakaan me emme olisi ehtineet kun seuraavana päivänä suunnitellulle, sisään vievälle reitille. Piti ottaa Red Sea Pilot uudelleen tutkittavaksi, ja kuinka ollakaan oikoisempi reitti löytyi juuri silloisen luovin päästä.
Marsa Inkeifal 20 46,87N; 37 10,29 E
Chimu oli toista tuntia edellä ja jatkoi koneella vastaiseen Marsa Inkeifaliin. Me koukutimme jo alkuiltapäivästä Taila-saarten suojaan, ja jatkoimme Yanmarilla samaan pohjukkaan aamun kevyemmässä kelissä. Noin puolet Punaisenmeren mitasta on takana ja sama mailimäärä edessä.
Huoltotaukokin on tarpeen, sillä viimeisellä luovilla huomasimme jennissä repeämän 1,5 m etuliikistä ja heti alaliikin aurinkosuojasta metrin haava ylöspäin. 7.4.2010 Aamun kevyemmässä tuulessa vedimme jennin kannelle. Ompelukone pääsi pienelle ulkopöydällemme, ja koko aamupäivä taisteltiin rullaamalla ja vääntämällä purjetta ompelukoneen aukkoon ompelusuunnan vaatimusten mukaan. Ei meinannut tulla tikin tikkiäkään aluksi. Onneksi oltiin edellisenä päivänä harjoiteltu Chimun blisterin kanssa. Ohut spinnukangas on tosin eri sarjassa, kuin paksu dacron ja siihen vielä tuplat paikkalaput sunbrellasta. Pari tuntia iltapäivästä kului samaan painimiseen ja pari lisää, kun ompelin vielä käsin paikan ympäri.
Marsat ovat lahtia. Voivat olla niemen suojaamia, tai vain riutankin aukkoja. Khorit ovat edellisten kaltaisia lahtia, mutta niihin laskee yksi tai useampi Wadi, kuiva jokiuoma. Sharmsit taas ovat rantariuttaan tai rannikkoon uurtuneita tai ratkenneita kapeita, monen mailinkin pituisia uomia. Niidenkin pohjukkaan voi laskea wadeja. Näitä lahtia ja uurtumia on Eritrean pohjoisrajalta koko Sudanin rannikon pituudelta kymmeniä pienin välimatkoin ja jatkuvat vaatimattomampina luonnonmuodostumina Egyptissä. Yleisimmällä, Välimerelle suuntautuvalla purjehdussesongilla, kevättalvella kaksi pohjoista kolmannesta Punaisenmeren pituudesta ovat varsin tiuhaan reippaan louteistuulen pyyhkimiä, joten edullisemman tuulen odottajille lahdet ovat tarpeellisia suojapaikkoja.