4.2.10 klo 15 Andamanienmeri | |
2010.02.05 | |
2010.04.13 |
4.2.10 klo 15 Andamanienmeri 7 34’: 95 32’
Phuket-Uligamo, Malediivien pohjoisimmalla Ihavandiffulu atollilla, on 1547 mailia Sri Lanka noin asteen etäisyydeltä kiertäen.
Runsaat kaksi vuorokautta on oltu liikkeellä Phuketin Nai Harn biitsiltä, ja matkaa on tehty vasta runsaat 150 mailia. Nikobaarien Sombrero Channeliin on 130. Tuulet ovat olleet kesyjä tai olemattomia. Etuna, että merenkäyntiäkään ei ole, joten pienessäkin tuulessa voimme seilata. Nyt parhaillaan genaakkeri vetää 6,9 solmua Iko 4-5 sekuntimetrin tuulessa, yleisemmin 2-3-4 solmua. Viime yö makoiltiin paikallaan iso ylhäällä, mitä nyt virta vei 10 mailia etelään. Koneella työnnettin vasta tänä aamuna 1,5 tuntia.
Tämä on ihmemeri. Aina välillä, eilen ainakin neljä kertaa tunnissa seilasimme kuohuvan hyppyveden läpi. Alueet saattavat olla pohjois-eteläsuunnassa koko näköpiirin, mutta vain sata-parisataa metriä läpi ajaen. Joskus jyrkät aallot, ja vain vyössä, ovat metrin luokkaa, jolloin koukimme ja kohisemme läpi. Joskus paljon matalampia, jolloin vain kohisemme.
Nai Harn oli kuin paratiisi Ao Chalongin jälkeen. Kirkas vesi ja ranta häikäisevän valkeaa korallihiekkaa, kovaa jollan pyörille, ja sitä riitti alimmillekin vuorovesille. Menimme sinne pohjaa putsaamaaan. Ao Chalongin laiturista napattiin Pirkko Kuitto ja Teppo Holmström ruorimiehiksi, kun oli ensin aamulla odoteltu Harri Haataista kalaveneelleen. Olisimme saaneet jättää jäähyväiset ja kiittää kirjastomme tuoreuttamisesta. Osoittautui, että Harrilla sattuikin olemaan ”vapaapäivä”, mutta ruorimiehemme välittivät terveiset molempiin suuntiin.
Ankkurin juurruttua Nai Harnissa lähdimme viemään Pirkkoa ja Teppoa maihin. Kuinka ollakaan tapasimme rannalla Kamalan lähetystön. Kyläpäällikkö Harri Karhu oli haalinut mukaansa kaikki kykenevät Saimaan luotseista (Jyrki) Kotkan lähettiläisiin (Heli ja Kusti Gustafssson). Kiitokset kaikille tuliaisista ja kivasta juttuhetkestä.
Iiriksen pohjassa on alle vuoden ikäinen, uus-seelentilainen Alltex myrkkyväri. Likaisista vesistä ja kesyistä liikkeistä huolimatta se oli aika hyvän näköinen, vain ohuen likakerroksen peittämä. Pitkävartisella levangilla se irtosi yhdellä pyyhkäisyllä, ehkä sen olisi tehnyt myös vauhdikkaampi liikkuminen merellä. Muutaman kämmenen alalla oli vihreää tuuman mittaista karvaa, joka irtosi vain karkeammalla harjalla. Niistä paikoista irtosi myös itsekiillottuva Alltex. Onneksi sen alla on kova myrkkymaali, joka jatkossa saa näyttää kykynsä.
Ei maltettu jättää uutta isoa töihin Melediiveille asti, kuten oltiin ajateltu, kun se kokeeksi ylös vedettiin. Noin tunnissa korjattu, paljon maailmaa nähnyt pääsi takaisin puomille.
Riitta huomasi, että hän ei ollut nähnyt yhtään norsua. Eihän sitä niin voi Thaimaasta lähteä. Jollahan oli vielä käytössä, joten maihin ja lavabussilla Ao Chalongin norsuleiriin. Katseltiin ja kuvattiin. Ei mennyt kuitenkaan ratsastamaan. Jollan pesu ja pakkaus, sekä vielä pohjan viimeistelyä. Potkuri näytti niin siistiltä, etten sinne sukeltanut. Jäimme vielä toiseksi yöksi ankkuriin.
Chimu tuli Ao Chalongiin saaristokierrokselta. Tulee perässämme parin päivän viiveellä Tekstareita, VHF ei kantanut kukkuloiden yli.
Tiistaiaamuna vedimme koukun ylös. Olin vielä keulassa paikkoja selvittämässä, kun kysyin Riitalta: Kuinka kovaa kulkee, vertaillakseni pohjan liukkautta. Riitta sanoi: 3,5 ja silloin kolahti miedosti. Vauhti putosi 2,5:een. Olimme vielä 50 veneen armadan sisällä. Sukelsin alle. Potkurissa oli vitsaksien ja kanaverkon muodostama häkkyrä, vanha merta, luulisin. Aika löysältä vaikutti, mutta ei aivan helpolta minulle. Kysyimme lähimmistä veneistä sukeltajaa. Toisella oli, mutta ei ilmaa. VHF-kutsu 16:lla ei herättänyt vastakaikua.
Koukku uudelleen pohjaan ja yrittämään. Puukko ei pystynyt kanaverkkoon, enkä sillä saanut muutenkaan mitään aikaan. Rautasahalla en pystynyt sahaamaan, sillä häkkyrä oli, ehkä onneksi, aika löysä. Machete, viidakkoveitsi on monin seuduin yleistyökalu ruohonleikkurista hedelmien kuorimiseen ja manikyyriin. Huomasin heti, että sain työnnetyksi terän härvelin ja potkurin sekä akselin väliin, jolloin vääntämällä ohuet rautangatkin katkesivat. Kolmella-neljällä lisäsukelluksella sain remmottua häkkyrän irti.
Täyden kuun lähestyessä oli vesi alkanut paeta ympäriltämme Ao Chalongin ankkuripaikalla. Piti katsoa tarkkaan Uudessa-Seelannissa netistä ostetusta Tide Comp 2000 taulukosta. Käyriltä näkee helposti, mikä veden korkeus milläkin minuutilla on.
Meille se kertoi, että aamulla, viimeisenä Ao Chalongin aamunamme, meillä olisi vettä 1,8 metriä. Koska tiesin, että kaikumme näytti ok, ja siihen oli verrattu, eikä sääpuolella pitänyt olla veden korkeuteen vaikuttavia ilmiöitä, jäimme paikoillemme. Aamun alavedellä kaiku vahvisti arvion 1,8. Meillähän oli vielä vähintäin 5 senttiä varavettä. Ao Chalongin mutarantaa ehdin jo kehua aikaisemmin. Kylä sensijaan oli kehittynyt kovasti, ja veneilijällekin mieluisat palvelut kohentuneet. Takavuosina piti veneen muonitus hoitaa Phuket Townin tasolla olleista suurista marketeista. Nyt heti liikenneympyrän taakse oli rakennettu Villa Market, jossa evästä löytyy vaativaankin makuun. TescoLotus Rawain tien varrella täydentää. Samassa rakennuksessa Villa Marketin kanssa on laaja Home Market-rautakauppa, josta myös saattaa löytyä jotain veneessä tarvittavaa.
C.G. Huat Phuket Townissa on edellen voimissaan veneilijän teknisenä hankkijana.
Ostin starttipainikkeen varalle. Nykyinen ei aina kytke ensimmäisellä.