2009-10-27 Nong­sa Point Ma­ri­na

Kol­mat­ta päi­vää jo e­lel­lään her­roik­si. Ve­si­let­ku ja säh­kö­joh­to o­vat tol­pas­sa ja kyl­ki kiin­ni vii­mei­sen pääl­le siis­tis­sä pont­too­ni­lai­tu­ris­sa. In­ter­net, vaik­ka­kin tar­koi­tet­tu toi­mi­maan vain ho­tel­lin au­las­sa on jo­ten­ku­ten y­let­ty­nyt ve­neel­le. Vii­mei­sen pääl­le hie­not pe­su­ko­neet ja kui­vu­rit o­vat käy­tet­tä­vis­sä he­ti lai­tu­rin ty­ves­sä. Sii­tä löy­tyy myös niuk­ka mi­ni­mar­ket.

Ma­ri­nas­sa

Ma­ri­na­mak­sut o­vat vä­hin­tään­kin koh­tuul­li­si­a, al­le 40 jal­kaa n. 11€/päi­vä. Li­sä­nä mei­dän­kin tar­vit­se­ma u­los­sel­vi­tys n.15 € ja e­ril­li­nen ker­ta­sa­ta­ma­mak­su n.7 €. Ve­si ja säh­kö tu­le­vat mit­ta­reit­ten kaut­ta, ne­kin koh­tuu­hin­taan.

Lenk­ki­maas­to myyn­ti­kont­to­rin pie­nois­mal­lis­sa

Aa­mu- ja il­ta­len­kit on teh­ty jyrk­kään rin­tee­seen ra­ken­net­tu­jen a­suin­ta­lo­jen se­as­sa ris­tei­le­vil­lä ku­jil­la ja por­tai­kois­sa. Jäl­ki­ver­ryt­te­ly on suo­ri­tet­tu laa­jas­sa ho­tel­li­ra­ken­nus­ten vä­leis­sä pol­vei­le­vas­sa ui­ma-al­taas­sa. Pa­ra­tii­si – o­vat jot­kut ve­nei­li­jät sa­no­neet pai­kas­ta. Voi ol­la­kin, mut­ta on­ko pa­ra­tii­siin sit­ten näin vai­ke­a pääs­tä, vai ei­kö kiin­nos­ta. Ih­me­tyt­tää, sil­lä mai­ni­tuis­ta e­duis­ta o­lem­me saa­neet naut­ti­a juu­ri mui­ta ih­mi­si­ä nä­ke­mät­tä.

Jos ei pie­ni o­sa Sail In­do­ne­si­an paa­teis­ta, kym­men­kun­ta, o­li­si tääl­lä o­li­si­vat lai­tu­rit­kin mel­kein tyh­jät. Rin­tei­den hie­nois­sa ta­lois­sa, e­rään­lai­nen ker­ral­la ra­ken­net­tu lo­ma­ky­lä, eh­kä o­mis­ta­jien­sa toi­si­a tai mo­nen­si­a a­sun­to­ja, ei juu­ri lii­ket­tä näy. Sa­maa voi sa­no­a ho­tel­lis­ta. Rau­hal­li­nen työ­tah­ti ei var­mas­ti o­le kui­ten­kaan syy­nä Ma­ri­na- ja ho­tel­li­hen­ki­lö­kun­nan sy­dä­mel­li­seen koh­te­li­ai­suu­teen pal­ve­lu­alt­tiu­teen. Us­kom­me, et­tä on o­sa in­do­ne­si­a­lai­suut­ta.

Jos var­jo­puo­li­a et­sii, niin e­täi­syys ih­mis­ten il­moil­le on e­nem­män kuin kä­ve­ly­ret­ki, 30 km Ba­ta­min kes­kus­taan. Ly­hy­el­lä vie­rai­lul­la to­sin pirs­si­mat­ka hy­per­mar­ket­tiin 3-4 tun­nin ja vas­taa­vas­ti 15-20 e­kun kiin­te­ään hin­taan on ai­van so­pi­va ja tar­peel­li­nen ko­ke­mus. Var­jo­puo­li­a to­si­aan, nii­tä tar­vi­taan, siis var­jo­a. Ai­ka läm­min­tä on. Ve­si­kin on 30-32 as­tet­ta. Se tar­koit­taa, et­tä me­ren tun­tu­mas­sa il­man­kaan läm­pö­ti­la ei sii­tä a­le­ne, ei yöl­lä­kään, mut­ta nou­see kyl­lä päi­vi­sin ve­neen si­säl­lä lä­hel­le 40:ää. Sii­hen kun li­sää ko­neen ko­ko­vuo­ro­kau­ti­sen käyn­nin läm­mi­tys­vai­ku­tuk­sen, niin lii­kaa se on. Jo­e e­des tuu­li­si jos­kus! Pe­las­tuk­sem­me ko­ti­o­lois­sa o­vat muu­ta­mat pie­net lai­te­pu­hal­ti­met. Lä­hel­tä suo­raan kas­voil­le tai ke­hol­le suun­nat­tui­na, ne aut­ta­vat ih­mees­ti.

Jaa­van­me­rel­tä Ka­ri­ma­ta-sal­men kaut­ta E­te­lä-Kii­nan­me­rel­le

A­pi­na­jo­en pu­si­kois­ta laa­ja­na ky­me­nä vir­taa­val­le Ku­mai-jo­el­le tul­tu­am­me, huo­ma­sim­me ank­ku­ri­pai­kal­la ka­don käy­neen. Kol­mes­ta­kym­me­nes­tä mas­tos­ta o­li jäl­jel­lä kym­me­nen, ne­kin uu­si­a juu­ri tul­lei­ta. Kau­aa ei meil­lä­kään nok­ka tu­his­sut. Kun pa­la­sim­me ky­läl­tä he­del­mä­rep­pui­nem­me, kes­ti vain noin tun­nin, jol­lan­pe­su­a ja sel­lais­ta, ja niin me­kin o­lim­me mat­kal­la. A­luk­si saim­me naut­ti­a myö­tä­vir­ras­ta ja jo­pa pur­je­tuu­les­ta. E­del­li­nen vaih­tui pi­an vas­tai­sek­si, ja sa­man te­ki tuu­li, mut­ta jat­koim­me luo­vien koh­ti mer­ta, sil­lä päi­vän­va­lo­tun­nit riit­ti­vät jo­en suun ank­ku­ri­pai­kal­le.

Va­ro­vai­nen läh­tö aa­mul­la, tun­ti ko­neel­la, pa­ri ge­naak­ke­ril­la ja il­ta­päi­väl­lä jo rei­ve­jä si­sään. O­lim­me e­nem­män kuin tyy­ty­väi­si­ä, sil­lä em­me juu­ri luot­ta­neet pai­kal­li­siin pur­je­tuu­liin. Ne kes­ti­vät kui­ten­kin y­li kol­me vuo­ro­kaut­ta, ku­na­kin 100-122 mai­li­a, lop­puo­sa ge­naak­ke­rin voi­min. Kun start­ta­sin ko­neen o­li 580 mai­lis­ta e­nää 200 jäl­jel­lä.

Päi­vän­ta­saa­jan, me­ri­mies­ten lin­jan, y­li­tim­me vie­lä sa­man päi­vän puo­lel­la. Au­rin­ko­han hui­te­li jo kau­ka­na e­te­lä­puo­lel­lam­me, mut­ta jo­ku mer­ki­tys sil­lä pal­lon­puo­lis­kot toi­sis­taan e­rot­ta­val­la vii­val­la­kin tun­tui o­le­van, kos­ka niin tark­kaan ker­ral­la ty­ven­tyi.

Vii­si tun­ti­a vail­le kak­si vuo­ro­kaut­ta, put­put­te­lim­me lai­va­lii­ken­teen ja ka­las­ta­jien se­as­sa. Ah­das­ta ei ol­lut ker­taa­kaan. Tai­si Riit­ta ker­ran jo­tain väis­tää. E­nem­pää ei tar­vin­nut tois­tai­sek­si Sin­ga­po­ren sal­mes­sa­kaan väis­tel­lä, vaik­ka ank­ku­roi­tu­jen lai­vo­jen ri­vit o­li­vat jo kym­me­nien mai­lien mit­tai­set rei­lus­ti poh­jois­puo­lel­lam­me. Kiin­ni­tim­me Nong­sa Point Ma­ri­naan. Chi­mu o­li tul­lut e­del­lis­päi­vä­nä, niin­kuin o­li mei­tä en­nen läh­te­nyt­kin, suun­nil­leen sa­man­lais­ten tuu­li­o­lo­jen kaut­ta.

Aa­mu ty­ven­vyö­hyk­keel­lä

Mat­kus­ta­ji­a E­te­lä-Kii­nan­me­rel­lä

Ai­na ei käy ta­san on­nen­lah­jat, voi sa­no­a, kun se­la­sin van­haa lo­ki­kir­jaa. E­del­lä ku­vat­tu mat­ka­o­suus kes­ti v. 2001 yh­dek­sän vuo­ro­kaut­ta. Yk­si niis­tä to­sin ku­lui Se­ru­tus­sa lö­pö­kau­pois­sa. Si­tä tar­vit­tiin­kin, sil­lä vain yh­teen­sä pa­rin vuo­ro­kau­den tun­nit saim­me sil­loin pur­jeh­ti­a.