29.1.2009 A­me­ri­kas Cup­pi­a il­mas­sa

Muis­te­len A­me­ri­cas Cup-pal­kin­non ol­leen 102-vuo­ti­as, kun sii­tä en­si ker­taa luin. Jos muis­tai­sin mil­loin se ta­pah­tui voi­sin las­ke­a i­kä­ni, sil­lä nyt lie­nee 158 vuot­ta sii­tä, kun kuu­na­ri A­me­ri­ca sen en­sim­mäi­se­nä voit­ti.

E­del­lis­tä tar­kem­pien las­kel­mien mu­kaan täy­tin tä­nään 65 v. Pää­o­sa nois­ta vuo­sis­ta on ku­lu­nut jos jon­kin­lai­sis­sa ve­si­lei­keis­sä.

Täy­täm­me vuo­si­a­ni, Ve­sa­lai­set ja me se­kä ka­me­ran ta­ka­na Ti­mo Tant­tu

His­to­ri­aa­han se­kin on, kun kii­wit A­me­ri­kas Cu­pin voit­ti­vat. O­vat­han he si­tä jo pa­ri ker­taa tu­lok­set­ta ta­kai­sin­kin y­rit­tä­neet. Toi­saal­ta kii­wit ne ta­val­laan po­kaa­lin 2007 tie­na­si­vat, sil­lä sveit­si­läis­ten ve­neen a­vain­hen­ki­löt o­vat uu­si-see­lan­ti­lai­si­a.

Tääl­lä e­del­lis­tä ai­kai­sem­min ta­pah­tu­nei­den po­kaa­li­tais­to­jen tii­moil­la vir­ran­nut ra­ha nä­kyy Auck­lan­din kes­kus­tan ran­ta­vii­val­la. Van­ha proo­mu­sa­ta­ma on vär­kät­ty la­si­a ja ruos­tu­ma­ton­ta te­räs­tä kiil­te­le­väk­si Vi­a­duct Har­bour Vil­la­gek­si, lois­to­huo­neis­to­jen ker­ros­ta­lo­kort­te­leik­si. Muu­al­la ei uu­si-see­lan­ti­lai­nen ker­ros­ta­los­sa a­su­kaan. Eh­kä ei näis­sä­kään. Voi­vat ol­la o­mis­ta­jien­sa vii­den­si­ä tai kuu­den­si­a kort­tee­rei­ta, jois­sa jos­kus pii­pah­de­taan.

Kym­me­net su­per­jah­dit (pi­tuus y­li 20 m) ko­mei­le­vat lai­tu­reis­sa ja muu­ta­mat me­ga-jah­dit, en o­le var­ma vaa­dit­ta­vas­ta pi­tuu­des­ta, lie­kö 50 m, kel­lu­vat nyt­kin siel­lä kan­san i­hail­ta­vi­na. Hie­no­a si­nän­sä, et­tä a­lu­eel­le on es­tee­tön pää­sy, vain pont­too­ni­por­tit o­vat lu­kit­tu­ja.

Nyt Vi­a­duc­tis­sa taas ta­pah­tuu. Par­hail­laan pur­jeh­di­taan AC-ve­neil­lä Lou­is Vuit­ton Pa­ci­fic Se­ries-ki­sa. On ky­sees­sä läm­mit­te­ly, tai läm­mön yl­lä­pi­to kym­men­kun­nal­le il­moit­tau­neel­le jouk­ku­eel­le, ve­nei­nä 2 kpl i­sän­nän E­mi­ra­tes-paat­ti­a ja 2 kpl BMW- O­rac­len vas­taa­vaa, kum­man­kin jouk­ki­on vii­me ki­so­jen haas­ta­jat ja nii­den kak­kos­ve­neet.

Seu­ra­sim­me nii­den ma­noo­ve­re­jä lä­hie­täi­syy­del­tä. Vauh­ti­a riit­tää ve­neis­sä ja mie­his­tö­työs­ken­te­lys­sä. Ran­taan pa­la­tes­sa­kaan ei­vät eh­di lii­kaa tur­vo­ta. Kun ku­mi­ve­neet o­vat työn­tä­neet ne pe­rä e­del­lä lai­tu­riin, niin jo kym­me­nen mi­nuu­tin ku­lut­tu­a luk­ki­nos­tu­rit, 2 kpl, o­vat siir­tä­neet kil­pu­rit kui­vil­le ja pe­ruut­ta­neet ne mas­to­a myö­ten ”tal­lei­hin­sa le­pää­mään”. Hy­vä, kun poh­jan huuh­te­li­ja let­kui­neen pe­räs­sä py­syy.

He­sas­sa – Frank­fur­tis­sa – Sin­ga­po­res­sa – Syd­neys­sä – maas­sa – tak­sis­sa

Lo­ru e­del­lä on teks­ti­vies­tien ket­ju, jo­ka ker­too lä­hes kah­den vuo­ro­kau­den len­to­mat­kan vai­heis­ta. Saim­me Auck­lan­diin tut­tu­ja vie­rai­ta, tyt­tä­rem­me Jo­han­nan ja mie­hen­sä Ti­mo Ve­sa­lai­nen. Ai­kai­sem­min o­lin kuu­le­ma kir­joit­ta­nut pa­ris­kun­nas­ta tul­kin­nan­va­rai­ses­ti. Nyt kum­man­kin su­ku­ni­mi on Ve­sa­lai­nen.

Kak­si vuo­ro­kaut­ta ko­neis­sa ja ken­til­lä o­dot­te­le­mas­sa on ko­va u­rak­ka. Kyl­lä vie­rail­lem­me u­ni mait­toi­kin, vaik­ka mel­ko tuo­reel­taan in­nokk­kaat pur­jeh­ti­jat jak­soi­vat Vi­a­dukt Har­bou­rin ih­mei­tä i­hai­le­maan.

Me va­lit­sim­me Wai­he­kel­la n. kuu­si met­ri­ä sy­vem­män ank­ku­ri­pai­kan

To­ki­han ve­sil­le­kin pi­an pääs­tiin. O­lim­me muu­ta­man yön pa­ril­la Wai­he­ke-saa­ren ank­ku­ri­pai­kal­la. Men­nes­sä saim­me sei­la­ta, al­ku­mat­kas­ta seu­ra­ten hi­naa­jien no­peus­kil­pai­lu­ja. Kyl­lä vaan, Auck­lan­din vuo­si­päi­vän kun­ni­ak­si o­vat jo aiem­min ki­so­ja jär­jes­tä­neet. Sii­nä ne pis­te­li­vät rin­ta rin­nan ny­kyi­set sa­ta­ma­hi­naa­jat ja vä­hän pie­nem­mät­kin, ai­van kär­ki­jou­kos­sa, sa­vun­sa se­as­sa, myös vii­me vuo­si­sa­dan al­ku­puo­lel­ta pe­räi­sin o­le­va höy­ry­hi­naa­ja.

Lop­puo­sa Wai­he­ken ret­kes­tä, ko­ko pa­luu­kin, me­ni ko­ne­a­jok­si ty­ve­nen ta­ki­a. O­li­vat­pa il­mat sit­ten si­tä­kin kau­niim­mat.